Mielipiteet

Tavoitteena hiilineutraali ruoka ja kasvavat hiilinielut

Ilmasto-ohjelma perustuu virallisiin tilastoihin ja tutkittuun tietoon.

MTK:n ilmasto-ohjelma avaa maa- ja metsätalouden ratkaisut ilmaston hyväksi ja edellytykset ratkaisujen onnistumiselle. 18.12.2018 julkaistu ohjelma (www.mtk.fi/ilmasto-ohjelma) rakentuu neljään kokonaisuuteen: päästöt alas, hiilensidonta ylös, uusiutuvaa tilalle ja sopeutuminen perustana.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on saada päästöt ja sidonta tasapainoon 2050 jälkeen. Katowicen ilmasto­kokouksessa neuvoteltiin kunnianhimon lisäämisestä, jota myös EU:n komissio visioi marraskuun lopulla.

Myös MTK kannustaa kunnianhimoiseen kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Kyse on maailmanlaajuisesta ongel­masta.

Kannattava ja elin­voimainen maa- ja metsätalous mahdollistaa yhteiskuntamme kasvihuonekaasujen päästöjen ja sidonnan tasapainon ennen vuotta 2050. Kestävillä maa- ja metsä­talouskäytännöillä voidaan kasvillisuuden ja maa­perän hiilensidontaa tehostaa, vähentää kasvihuonekaasu­päästöjä ja samalla turvata kotimainen ruuan- ja puuntuotanto.

Ilmasto-ohjelma perustuu virallisiin tilastoihin ja tutkittuun tietoon. Tietoa kuitenkin uupuu ja hiilensidonnan malleja tulee kehittää, jotta nettopäästö­luvut täsmentyisivät.

Vertailuarvoksi Suomen maatalouden päästölukujen rinnalle ohjelmaan arvioitiin pellonsidonnaksi 15 miljoonaa hiilidioksiditonnia, joka perustuu neljän kuiva-aine­tonnin hiili­sisältöön hehtaarille vuodessa. Lisäksi maaperän juuristosyöte, joksi arvioin 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Tuottavan maan päästöt ovat pienet suhteessa sidontaan.

MTK:n tavoitteena on hiilineutraali ruoka 2030 mennessä. Tämä edellyttää, että maatalouden kaikki hiilivirrat lasketaan hiilitaseen kautta ja monipuolisille nurmipohjaisille viljelykierroille löytyy markkinat. Tähän haasteeseen vastaa biokaasu tai hiilidioksiditonniin perustuvaa korvaus, jonka mallia on kehitettävä.

Satoisat, poudankestävät turvepellot voivat olla osana kokonaisuutta, kun kasvi­peitteisiin viljely­menetelmiin kannustetaan ja tilus­järjestelyihin panostetaan. Karjanlannan käytön rajoitteet ehdotetaan uudelleen­arvioitaviksi siten, ettei kasvien kasvua ja hiilensidontaa rajoiteta, jolloin pellon raivauksen tarve vähenee. Karjatalouden rooli päästöissä on pieni, kun kierto hallitaan.

Ohjelma alleviivaa hiili­dioksidin sidontaa ilmakehästä päästöjen tasapainottamisessa. Ihmistoiminta on lisännyt ilmakehään hiilidioksidia, jota on sidottava takaisin. Takaisinkytkentään tarvitaan kasvien kasvua.

Metsät ja puutuotteet sitovat Tilastokeskuksen mukaan jo nyt noin puolet maamme kasvi­huonekaasupäästöistä, ja osuutta voidaan lisätä kestävällä metsienkäytöllä ja puu­rakentamisella. Hiilen­sidonnan lisääminen edellyttää puun­tuotannon kestävää tehostamista ja sitä tukevia kannusteita metsänomistajille. Turvemaiden metsien käsittelyssä laajennetaan peitteistä metsien kasvatusta.

Suomessa hiiltä sitovaa maapinta-alaa häviää. MTK esittää ratkaisuksi hiilen­sidonnan kompensaatio­velvoitteen kehittämistä toimille, jotka vähentävät hiiltä sitovaa metsä- tai maatalouspinta-alaa. Malli kehitetään yhteistyössä valtion sekä maa- ja metsätalous­yrittäjien kanssa.

Energiansäästöön ja omaan uusiutuvan energian tuotantoon tähtäävillä investoinneilla on keskeinen rooli maatilojen päästöjen leikkaamisessa.

Ohjelman mukaisesti maatiloille luodaan valmiudet biokaasun tuottamiseen ja käyttöön työkoneissa sekä myymiseen liikennepolttoaineeksi. Tällöin myös lannan ravinteiden käyttöä voidaan edelleen tehostaa. Lisäksi maatilojen asema turvataan energia­yhteisöjä kehitettäessä.

Suurimmat ilmaston­muutoksen vaikutukset kohdistuvat maa- ja metsätalouteen, joiden kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin tulee vahvistaa.

Sopeutuminen, kuten vesitaloudesta ja kasvinjalostuksesta huolehtiminen, on myös edellytys kestäville ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteille.

Ohjelma muistuttaa bio­logian ja kemian perusteista: Auringon valo, ilmakehän hiilidioksidi, vesi ja ravinteet yhdistyvät kasvissa tuottaen bio­massaa ja happea. Hiiltä sitoutuu kasvuun. Kasvien kuiva-aineessa on 45 prosenttia hiiltä, joka on sidottu ilma­kehästä.

Ohjelma havainnollistaa kuvituksella metsien ja peltojen biomassan hiilen alkuperän sekä kierron esimerkiksi energia­puusta tai karja­taloudesta.

Maa- ja metsätalous on kasvien kasvattamista, jotta saamme ruokaa, kuituja, suojaa ja lämpöä. Se on ratkaisevan välttämätöntä, jotta meillä on turvattu tulevaisuus. Hiilen­sidonnan ohella.

Liisa Pietola

ympäristöjohtaja

MTK

Aiheeseen liittyvät artikkelit

SLL: Turvemaat ovat ilmastopolitiikan unohdettu ratkaisu

Ilmasto- ja ympäristö- ahdistus uhkaa maaseutua

EU:ssa on paljon puolustettavaa