Mielipiteet

Kone tuo läsnäolon takaisin terveydenhuoltoon

Suomessa sote-­alan tietojärjestelmät kehittyvät epä­tasaisesti ja edessä on digi­taalinen kuilu.

Olen neljättä kertaa synnytysosastolla. On yö, ja huoneessa ovat kätilö, vaimo, minä ja pöydälle levitetyt terveystiedot. Kätilö tekee uskomattoman tuotteliaan työvuoron ja hoitaa tehtävät juustoleivän teosta uuden suomalaisen syntymän avustamiseen.

Äidillä on ollut B-ryhmän streptokokki, johon olisi pitänyt antaa rokote kaksi tuntia ennen synnytystä. Tieto asiasta on pahvisessa neuvolakortissa. Äiti kertoi asiasta myöhemmin kätilölle, mutta rokotteen antaminen oli myöhäistä, koska vauva oli jo syntymässä. Jännitimme usean viikon ajan synnytyksen jälkeen, saako lapsemme saman, jopa hengenvaarallisen viruksen.

Sosiaali- ja terveyden­huollon tietojärjestelmien pitäisi pystyä parempaan. Tieto­tekniikan tulee olla tukiäly, joka täydentää ihmisen aivoja ja auttaa ammattilaisia suoriutumaan paremmin.

Olennaisten tietojen tulee erottua tietomassasta. Esimerkiksi lentokoneessa lentäjälle on tarjolla paljon informaatiota, mutta jos lentokoneen renkaat eivät ole ulkona laskeutuessa, lentäjä saa siitä varoituksen, jota ei voi olla huomaamatta.

Sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmät ovat olleet olemassa painokoneesta ja faksista lähtien. Suomessa ne ovat olleet pitkään niin sanotussa rekisterivaiheessa, jossa tietoa syötetään järjestelmään, mutta sitä on hankala hyödyntää.

Sen sijaan, että esimerkiksi synnyttäjän terveystiedot ovat papereina pöydällä, niiden tulisi olla selkeällä näytöllä, josta olennaiset asiat pompahtavat esiin, kun anestesialääkäri saapuu huoneeseen.

Terveydenhuollon tieto­järjestelmät ovat informaatiotiedettä, jonka oppiminen on välttämätöntä, jotta uusia toimintatapoja voidaan toteuttaa. Vaikka tietyt tehtävät säilyvät edelleen vain ihmisillä tai koneilla, tulevaisuudessa on yhä enemmän ihmisten työtä, jota kone tukee, ja koneen työtä, jota ihminen tukee.

Ihminen kouluttaa, selittää ja ylläpitää konetta. Kone puolestaan vahvistaa ihmisen älyä ja toimii kehon jatkeena esimerkiksi virtuaalitodellisuuden avulla.

Huoleni on, että Suomessa sote-alan tietojärjestelmät kehittyvät epätasaisesti ja edessä on digitaalinen kuilu kyvyissä johtaa ja toteuttaa tietoon perustuvia palveluja. Terveydenhuollon laitteet ovat samaa huipputasoa ympäri maan. Miten on tietojärjestelmien laita?

Kun toiset virittävät algoritmeja tunnistaakseen verenmyrkytyksen riskin ennalta, toiset kamppailevat perusasioiden kanssa. Haluatko terveysalan ammattilaisena toimia rekisterinpitäjänä vai haluatko koneesta mentorin, joka helpottaa jatkuvan muistamisen tuomaa stressiä?

Palataan odottavaan äitiin, jonka kysymysten määrällä ei ole rajaa. Mitä voin syödä? Millaista liikuntaa voin harrastaa? Onko normaalia, ettei sikiö ole potkinut kahteen tuntiin? Puolentoista tunnin neuvola-ajasta suurin osa saattaa kulua yleisten kysymysten läpikäyntiin.

Entä jos tarjoaisimme automaattisen neuvontapalvelun, joka vastaa kysymyksiin väsymättä 24/7? Neuvolakäynneistä vapautuisi tällöin aikaa, ja nopeat vastaukset tarjoaisivat äideille ja isille mielenrauhaa.

Investoinnit asiakas- ja potilastietojärjestelmiin nostavat laatua ja potilasturvallisuutta ja tuovat myös säästöjä. Säästöt tehdään tiedolla johtamisen avulla, siirtämällä työtä koneelle sekä tarjoamalla aloitteen paikkoja asiakkaalle ja potilaalle itselleen.

Tällöin myös sosiaali- ja terveyspalveluita johtavien täytyy ymmärtää tekoälyn toimintaa ja mahdollisuuksia.

Ennen kirjastosta haettiin itse kirja, se luettiin ja lainattiin seuraava. Nykyään teknologia mahdollistaa sen, että voimme antaa algoritmien johtaa meidät eri datalähteiden läpi ja löytää meille asioita, joita tarvitsemme, mutta joiden olemassaolosta emme tienneet. Tiedon parempi järjestäminen helpottaa olennaisten asioiden löytämistä.

Hyvä uutinen on, että digitaalisten palveluiden säästämän ajan myötä työ voidaan inhimillistää uudelleen. Ihmisen ja koneen yhteistyö vapauttaa aikaa esimerkiksi asiakaspalvelun parantamiseen, moni­mutkaisten korjausten huolellisempaan tekemiseen tai uuden tutkimiseen.

Olennaista on ryhtyä valmentamaan terveyden­huollon ammattilaisia toimimaan yhdessä koneen kanssa. Työt eivät lopu – ne muuttuvat, ja hyvään suuntaan.

Mitä neuvolan vastaan­otolla tulisi tehdä, kun tekoäly on jo vastannut odottavan äidin kysymyksiin? Pitäisi pureutua syvällisemmin ja yksilöllisemmin tulevan äidin huoliin ja juuri hänen elämäntilanteeseensa.

Kiitos kone, että tuot läsnäolon takaisin sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Marko Rauhala

Terveydenhuollon ja julkisen sektorin toimialajohtaja

Accenture Suomi

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lähivuosina syntyvät vauvat saavat neuvolassa lukulahjan ja kutsun kirjastoon

Aiemmin synnyttäneet äidit valitsevat luonnonmukaisen synnyttämisen useammin kuin ensisynnyttäjät

Jälleen yksi synnytysosasto suljetaan – synnytykset loppuvat Oulaskankaalla laadun takia