Mielipiteet

Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat erilaisia

Mielipiteet 11.01.2019

Ilmasto­vyöhykkeet ovat keskeisiä tieteellisiä peruskäsitteitä, eikä poliitikkojen asia ole niitä manipuloida.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja niihin sopeutumista ei voi kunnolla arvioida, jos ei tiedä, millaisella ilmasto­vyöhykkeellä ollaan.

Suomi kuuluu Lapin ylätuntureita lukuun ottamatta maapallon ympäri kiertävään boreaaliseen eli havumetsä­vyöhykkeeseen. Se on pohjoisin vyöhyke, jossa voidaan harjoittaa maa- ja metsätaloutta.

Pohjois-Euroopassa tämä vyöhyke on noin tuhat kilometriä pohjoisempana kuin Siperiassa tai Kanadassa.

Boreaalisen havumetsävyöhykkeen ja puuttoman arktisen vyöhykkeen välissä on subarktinen vyöhyke. Siellä ankaran talven muodostaman paksun roudan sulaminen pitää maan kylmänä pitkälle keskikesään, ja paikoin maa on ikiroudassa.

Tästä syystä puuston kasvu on liian heikkoa ollakseen metsä­taloudellisesti kannattavaa, ja maatalous elinkeinona on mahdotonta.

Itä- ja Keski-Kanadassa vallitsee Suomen leveysasteilla arktinen ilmasto. Vastaavasti subarktinen ilmasto vallitsee siellä Etelä-Ruotsin ja Baltian leveyksillä; väentiheys on vain yhdestä kahteen prosenttia siitä mitä Lapissa, ja tie­verkosto puuttuu käytännöllisesti katsoen kokonaan.

Havainnollistan Itä- ja Keski-­Kanadan ilmastoa verrattuna pohjoiseurooppalaiseen kertomalla millaisia pakkasia siellä kolmen viime viikon aikana (18.11.–8.12.) on koettu.

Yli 30 asteen pakkasia esiintyi Lontoon–Amsterdamin tasalle asti. Pakkasten aikana esiintyi ajoittain viimaa, jolloin pakkasen tuntu (wind chill) oli 10–15 astetta pakkaslukemia ankarampi. Wind chill äityi pahimmillaan Berliinin tasalla –40, Kööpenhaminan tasalla –45, Uudenmaan tasalla –50 ja Lapin tasalla –55 asteeseen.

Tammikuu, talven kylmin kuukausi, on kuitenkin vielä osin edessä päin. Viime kesänä Luoteisväylä Inarin leveyksillä ei ehtinyt vapautua kokonaan jäistä ennen termisen talven alkua 10. syyskuuta, ja Hudsonin lahdella Suomenlahden leveyksillä varoitettiin merenkulkijoita viime talven vaarallisista jäistä elokuun 20:nteen asti.

Elokuussa Suomenlahdella on jäitä ollut viimeksi 11 000 vuotta sitten. Jääkarhutkin tietävät, miksi viihtyvät Hudsonin lahdella mutta miksi Itämeri ei niille kelpaa.

Edellä olevasta huomataan, että ilmastovyöhykkeet määräävät niin luonnon perus­tuottavuuden, uusiutuvat luonnonvarat, niiden käytön, yhteiskuntarakenteen sekä maaseudun asukastiheyden ja infrastruktuurin.

Koska luonnon ja yhteiskunnan alueelliset piirteet ovat pääosin ilmaston määräämiä, ovat ilmastonmuutoksen seurauksetkin erilaisia. Siten ilmastovyöhykkeet ovat keskeisiä tieteellisiä peruskäsitteitä, eikä poliitikkojen asia ole niitä missään nimessä manipuloida.

Näin on kuitenkin Suomen hallitus tehnyt. Se on julistanut periaatepäätöksellään koko Suomen arktiseksi alueeksi sekä luonut käsitteet ”arktinen metsätalous” ja ”arktinen maatalous” ja propagoinut niitä laajalti EU:ta myöten. Ne on jopa liitetty Luonnonvara­keskuksen tiederahoitukseen.

Näin meillä on kaksi ilmastojärjestelmää, toinen valtioneuvoston lanseeraama propagandistinen ja toinen tieteellinen.

Hallitus haluaa propagandallaan luoda sellaisen illuusion, että vahvan maa- ja metsätaloustuotantomme olemassaolo näin pohjoisessa on pelkästään omaa ansiotamme. Se perustelee tätä sillä, että tuotanto-olosuhteet ja ilmasto muka noudattaisivat leveys­asteita.

Ilmasto on siksi vakava asia, että koko työurani ajan ilmastoa tutkineena ja ilmastoriskejä yhteiskunnan eri aloille, myös maa- ja metsätaloudelle, arvioineena konkarina katson aiheelliseksi tuoda nämä ministereiden ilmastoperiaatteet kriittisesti julkisuuteen.

Pidän myös tiedeyhteisön ja ministeriöiden johtohenkilöiden sekä Suomen ilmasto­paneelin jäsenten vaikenemista tästä heidän hyvin tuntemastaan disinformaatiosta eettisesti tuomittavana.

Siviilirohkeus katoaa ja tiede saavat väistyä, kun hallitus kytkee tutkimusmäärärahat omiin määritelmiinsä. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

Maa- ja metsätalouden tulevaisuus Suomessa on lujimmalla pohjalla, kun hallitus tunnustaa rehellisesti tosiasiat eli sen, missä ilmastossa täällä eletään.

Reijo Solantie

FT

eläkkeellä oleva Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT