Mielipiteet

Komission cap-esitys ei vakuuta kaikkia

Mielipiteet 04.02.2019

Viljelysmaa on erityisen keskeinen resurssi ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Siitä lähtien, kun Euroopan komissio viime vuoden toukokuussa esitti uudistusehdotuksensa vuoden 2020 jälkeiseksi yhteiseksi maatalouspolitiikaksi (cap), komission virkamiehet ovat toistelleet yhä uudestaan, että uusi cap nostaa kunnianhimoa ympäristö- ja ilmastoasioissa.

Komissio pyrkii toteuttamaan tämän tavoitteen muuntamalla capin ”vihreän arkkitehtuurin” kaksitasoiseksi lähestymistavaksi, jossa jäsenvaltioilla on sekä pakollisista että vapaaehtoisista ympäristötoimista koostuvat osiot.

Pakollinen osio sisältää niin sanotun vahvistetun ehdollisuuden, jonka sekä maatalous­yrittäjät että jäsenvaltiot joutuvat toteuttamaan. Kansallisilla viranomaisilla olisi tosin mahdollisuus tiettyihin joustoihin vaatimusten sovittamisessa paikallisiin oloihin.

Vahvistettu ehdollisuus sisältää kaikki nykyisen täydentävien ehtojen järjestelmän elementit sekä osan nykyisen ohjelmakauden viherryttämis­elementeistä.

Lisäksi mukaan otetaan vaatimuksia, jotka perustuvat EU:n muuhun lainsäädäntöön, kuten vesipuitedirektiiviin, torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevaan puitedirektiiviin ja eläinten hyvinvointia koskeviin määräyksiin, jotta näissä asioissa ei tapahtuisi normeista ”lipsumista”.

Vapaaehtoinen osio puolestaan sisältää ykköspilarin niin sanotun ekojärjestelmän sekä kakkospilarin maatalouden ympäristötoimenpiteet, jotka tarjoavat tukea ehdollisuutta pidemmälle meneville toimille. Näiden järjestelmien toteuttaminen on maatalousyrittäjille täysin vapaaehtoista, mutta jokaisen jäsenvaltion on tarjottava nämä mahdollisuudet.

Jäsenvaltioiden edellytetään kohdentavan peräti 40 prosenttia maatalousbudjetistaan ilmastotoimiin.

Politiikkareformia syvällisesti analysoineet organisaa­tiot ja instituutiot eivät kuitenkaan ole täysin vakuuttuneita esitetyn uudistuksen vaikuttavuudesta.

Euroopan tilintarkastus­tuomioistuimen mukaan komission hehkuttama kunnianhimo capin ympäristö- ja ilmastoasioissa ei näy laki­ehdotuksissa.

Tilintarkastajat pitävätkin epärealistisena arviota, että 40 prosenttia cap-budjetista tukisi ympäristö- ja ilmasto­tavoitteita. Heidän mielestään esitetyt uudet maatalouden ympäristöohjelmat eivät poikkea millään perustavalla tavalla nykyisestä.

Tilintarkastajat myös moittivat, että ilmasto- ja ympäristötavoitteet ”eivät ole selkeästi määriteltyjä eivätkä mitattaviksi tavoitteiksi muunnettavia”. Näin ollen jää epäselväksi, kuinka komissio aikoo konkreettisesti arvioida politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuutta.

Euroopan ympäristöpolitiikan instituutin IEEP:n julkaisemassa analyysissa tultiin yhtä ankariin johtopäätöksiin. Tämä ympäristöasioihin keskittyvä ajatushautomo ei näe cap-lakiehdotusten takaavan, että jäsenvaltiot saatettaisiin vastuuseen, mikäli ne laiminlyövät EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat toimenpiteet.

IEEP:n mukaan ilman kansallisten strategiasuunnitel­mien kurinalaisempaa tarkastus- ja hyväksyntämenettelyä ehdotettu uudistus saattaa johtaa pahimmillaan ”race to the bottom” -ilmiöön eli kilpajuoksuun ympäristönormien asettamisesta mahdollisimman alhaisiksi.

Siksi jäsenvaltioita pitäisi vaatia osoittamaan kansallisissa strategioissaan, että suunnitellut toimenpiteet ovat nykyistä tasoa tehokkaampia. Komission olisi myös määriteltävä selkeät arviointi­kriteerit sille, ovatko jäsenvaltiot parantaneet ympäristö- ja ilmastotoimiaan aidosti omilla toimenpiteillään.

Hallitustenvälinen biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevä tiede- ja politiikkafoorumi IPBES on varoittanut noidankehästä, johon maatalous voi ajautua, jos kasvihuonekaasupäästöjä ei vähennetä olennaisesti.

Maapallon keskilämpötilan nousu kun tekee maataloudesta entistä haavoittuvamman ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

Joitakin vuosia tulevat piinaamaan liialliset helteet ja kuivuudet, toisia taas rankkasateet ja tulvat.

Tutkimusten mukaan paras tapa torjua tätä uhkaa on ilmaston lämpenemisen nopea hidastaminen.

Myös maatalouden mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hidastamiseen olisi hyödynnettävä. Viljelysmaa on erityisen keskeinen resurssi ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se pystyy ottamaan talteen ja varastoimaan hiiltä.

Päätöksiä EU:n maatalouspolitiikan ilmasto- ja ympäristötoimista odotetaan sidos­ryhmissä jo kiihkeästi. Suuri osa vuodesta 2019 lienee kuitenkin cap-uudistuksen lainsäädäntötyön kannalta tehotonta, koska sekä Euroopan parlamentin että komission kaudet päättyvät kuluvana vuonna.

Todelliset neuvottelut tulevan politiikan yksityis­kohdista alkavat vasta, kun uusi parlamentti toukokuussa ja uusi komissio marraskuussa pääsevät aloittamaan kautensa.

Tämä saattaa tarkoittaa, että Suomen puheenjohtajakaudella vuoden 2019 lopussa tehdään isoja ratkaisuja siitä, tuleeko EU:n uudesta maatalouspolitiikasta riittävän vankkarakenteinen auttamaan ruoka-alaa pienentämään ilmasto- ja ympäristövaikutustaan.

Jyrki Niemi

tutkimusprofessori

Luonnonvarakeskus (Luke)

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT