Mielipiteet

Jaetulla lannoituksella voitat tai säästät

Kannattavan viljelyn perusteena on maksimoida peltohehtaarilta saatava tuotto.

Kokeilin viime vuonna jaettua lannoitusta viljojen osalta. Se osoittautui erinomaiseksi ratkaisuksi, vaikka itse kylvön jälkeen en enää kasvustoja lannoittanutkaan.

Jaetussa lannoituksessa on kaksi eri hyötynäkökulmaa. Se, josta eri kanavissa enemmän keskustellaan, on sadon määrän kasvattaminen tai sadon laadun parantaminen. Tämä onkin tärkein näkökulma kannattavaan viljelyyn.

Kulunut kasvukausi kuitenkin osoitti hyvin toisenkin hyödyn, toisen lannoitus­kerran tekemättä jättämisen.

Itselläni oli tarkoitus tehdä kevätvehnälle jaettu lannoitus siten, että kylvön yhteydessä annan typpeä 120 kiloa hehtaarille ja loppuosan typestä eli 30 kiloa hehtaarille maitotuleentumisvaiheessa nostaakseni Mistral-lajikkeen valkuaista.

Kuivuuden ja heikon pensomisen vuoksi oli nähtävissä, ettei tänä vuonna todellakaan rikota satoennätyksiä. Kesäkuun aikana tein päätöksen, ettei lisälannoitusta kannata tehdä.

Minulta jäi käyttämättä noin 5 000 kiloa lannoitetta, jonka arvo on noin 1 500 euroa. Jos en olisi päättänyt keväällä siirtyä jaettuun lannoitukseen, olisi tuo lannoitesatsi ollut aikalailla uponnut kustannus.

Sääolosuhteiden vuoksi en usko, että se olisi parantanut sadon määrää. Pahimmassa tapauksessa lisälannat olisivat valumassa tällä hetkellä Itä­mereen, joten koen myös tehneeni hyvän ympäristöteon.

Kolmen eri esinäytteen perusteella antamani 120 kiloa typpeä kylvön yhteydessä nosti valkuaisen 15,1–16,2 prosentin välille kevätvehnällä. On myös huomioitava säästynyt levitystyön kustannus.

Koska haluan minimoida koneisiin kiinnittyvän pääoman, olin budjetoinut keväällä 1 000 euroa urakoitsijapalvelun käyttämiseen apulannan levityksessä.

Tämän säästyneen summan käytin syksyllä glyfosaattiin ja torjuin kasvukauden aikana pahaksi äityneen rikkakasvi­ongelman. Hieman siitä jäi jäljelle myös mallasteollisuuden tukemiseen.

Jaettu lannoitus on myös riskien tasaamista ja antaa mahdollisuuden kustannusten optimointiin järkevästi. Tämä konkretisoituu parhaiten mallas­ohran viljelyssä.

Monet toimijat ja ainakin Lantmännen Feed on kehottanut viljelijöitä lannoittamaan uusia suurijyväisiä mallasohralajikkeita runsaalla typpimäärällä.

Korkeampia typpimääriä tarvitaan, jotta uusien lajikkeiden koko satopotentiaali saadaan hyödynnettyä ja jotta typpi riittää myös valkuaisen muodostumiseen.

Uusien mallasohralajikkeiden tuhannen jyvän painot ovat nykyään 50 gramman paremmalla puolella.

Normaalina vuonna ei siis 80 kiloa typpeä hehtaarille välttämättä riitä uusilla lajikkeilla valkuaisen nostamiseen halutulle tasolle.

Viime vuonna jaettu lannoitus mallasohralle olisi kannattanut tehdä niin, että annetaan 80 kiloa typpeä kylvön yhteydessä ja kasvuston tilanteen mukaan joko jätetään toinen lannoituskerta tekemättä tai annetaan lisälannoituksena 20–40 kiloa typpeä hehtaarille.

Kevätvehnän jaetussa lannoituksessa on tärkeää miettiä lannoitusajankohta lajikkeen mukaan.

Otan tähän esimerkiksi kaksi erityyppistä lajiketta, korkean valkuaisen omaavan Quarnan ja satotykkinä tunnetun KWS Mistralin. Quarna-­lajikkeella kannattaa pyrkiä parantamaan satotasoa, kun taas KWS Mistralilla kannattaa pyrkiä nostamaan valkuaista.

Kun lisälannoituksen tekee korrenkasvuvaiheessa, hyöty näkyy satotason nousuna. Maitotuleentumisvaiheessa annettu lisälannoitus puolestaan nostaa valkuaista.

Kasvukauden ollessa suotuisa jaetulla lannoituksella on saatu hyviä kokemuksia myös jakamalla lannoitus kolmeen eri ajankohtaan: kylvö, korrenkasvu ja maitotuleentumisvaihe.

Hyöty kolmesta lannoituskerrasta ei helpostikaan ole niin suuri, että urakoitsija kannattaisi tilata töihin kahteen eri otteeseen. Se on järkevää silloin, kun levityskalusto löytyy omasta konehallista eikä niinkään välitä oman työn vaihtoehtoiskustannuksesta.

Kannattavan viljelyn perusteena on maksimoida kaikin tavoin peltohehtaarilta saatava tuotto. Tämä asia sisältää niin panostukset viljeltävään kasviin kuin kustannusten optimoinnin.

Mitä pidemmälle pystyt viemään kustannusten konkretisoitumisen, sitä paremman tiedon varassa voit tehdä päätökset kannattavuutta lisäävistä viljelytoimenpiteistä.

Tiivistettynä sanomani, jaetulla lannoituksella joko voitat tai säästät.

Heikki Alastalo

viljelijä

tuoteryhmäpäällikkö

Lantmännen Feed

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Elimäkeläisviljelijä kannustaa jakamaan typpilannoituksen: "Turha tuhlata panoksia, jos niistä ei ole kasveille hyötyä"

Lannasta prosessoidaan vasta kuusi prosenttia – "Kierrätyslannoitteet otettava käyttöön, oli tuotantosuunta tavallinen tai luomu"

Tapanaisen veljekset oppivat isältään urakoinnin taidon: "Tänä vuonna saa viettää 50-vuotistaiteilijajuhlaa"