Mielipiteet

Yksityismetsätalous ei uhkaa poronhoitoa

Ylä-Lapin kokonais- pinta-alasta yksityismaiden osuus on noin kymmenesosa.

Ylä-Lapin yksityismetsien puukaupan keskeytyksen taustalla on FSC:n arvio, jonka mukaan on olemassa riski, että metsätalous saamelaisalueella uhkaisi merkittävissä määrin saamelaisten oikeuksia ja poron­hoitoa. Arvioon on vaikea yhtyä jo siitä syystä, että alueen metsänomistajissa on suuri joukko saamelaisia ja porotalouden harjoittajia.

Puukaupan keskeytyminen Ylä-Lapin yksityismetsissä tammikuussa tuli yllätyksenä myös metsänhoitoyhdistys (mhy) Ylä-Lapille. Syynä puukaupan selvittelytaukoon on puunostajien reagointi marraskuussa 2018 valmistuneeseen kansalliseen FSC:n kontrolloidun puun riskinarviointiin.

Arvioinnin yhtenä tuloksena on, että metsätalous saamelaisten kotiseutualueella uhkaisi porotaloutta ja saamelaiskulttuuria.

FSC-sertifioiduilla yrityksillä on meneillään siirtymäaika kontrollitoimenpiteiden laatimiseksi, jotta arvioinnissa todetut riskit saataisiin hallintaan. Siirtymäajalla saamelaisalueen yksityismetsien puukauppa seisoo, eikä siirtymäajan pituudesta ole varmuutta.

Kansainvälisen FSC:n toimeksi­annosta pääosin konsulttityönä laaditussa FSC-riskin­arvioinnin raportissa saamelaisalueen yksityismetsä­taloudesta todetaan vapaasti käännettynä seuraavaa:

”Tapauksia yksityisen metsätalouden ja poronhoidon välillä on, mutta näitä on vähemmän dokumentoitu. Monet yksityiset metsänomistajat ovat saamelaisia, mutta tietoa konflikteista tai haasteista näiden maiden osalta on rajoitetusti.” Toteaman perässä ei ole lähdeviitteitä.

Ylä-Lapin kokonaispinta-alasta yksityismaiden osuus on noin kymmenesosa. Metsähallituksen hallinnassa olevia valtion maita hallitsevat metsä­taloustoiminnan ulkopuolella olevat suojelualueet, kuten kansallis- ja luonnonpuistot sekä erämaa-alueet.

Mhy Ylä-Lapin jäsenten metsistä merkittävän osan muodostavat Inarin, Utsjoen vanhojen tilojen ja Utsjoen porotilojen yhteismetsät sekä poro- ja luontaiselinkeinotilat.

Metsänomistajalla on oikeus päättää metsiensä hoidosta ja käytöstä metsälain puitteissa. Omia reunaehtojaan metsien hoitoon ja käyttöön tuo myös kaavoitus ja muu lainsäädäntö. Nykyinen metsälaki antaa vaihtoehtoja esimerkiksi hakkuutapoihin, jotka vaikuttavat puolestaan muun muassa maanmuokkauksen tarpeeseen.

Viime vuosina Ylä-Lapin yksityismaiden metsiä on uudistettu pääasiassa luontaiseen uudistamiseen perustuvin siemenpuuhakkuin.

Metsänhoitoyhdistyksen työmailla maanmuokkaukset on tehty enimmäkseen äestämällä, ja ohjeena monella kohteella on ollut säästää luontaisesti syntyneet taimiryhmät ja jäkäliköt. Nuoria metsiä on harvennettu, ja samalla on edistetty valoa vaativien jäkäliköiden elpymistä.

Jokainen metsänomistaja asettaa metsilleen omat tavoitteensa ja sen, miten hän painottaa maillaan esimerkiksi puuntuotantoa, riistanhoitoa, kulttuuriarvoja, suojelua tai porotalouden huomioimista.

Porotaloutta ja porojen laidunnusta jokainen saamelaisalueen metsänomistaja on velvollinen sallimaan maillaan poronhoitolain mukaisesti.

Yksityismetsätaloudelta ei edellytetä kuitenkaan porotalouden kuulemista lainsäädännön eikä alueella noudatettavan PEFC-sertifioinnin puolesta, toisin kuin valtion mailla.

Mhy Ylä-Lapin näkemys on, että alueen yksityismetsissä metsätalouden ja poronhoidon välillä ei ole kiistaa. Puheet metsäkiistasta ovat nousseet pintaan vasta FSC-riskin­arvioinnin myötä.

Kriittisiä äänenpainoja ovat esittäneet lähinnä kahden paliskunnan edustajat koskien yhteismetsien hakkuita ja maanmuokkauksia. Samaisten paliskuntien vaatimuksesta Metsähallitus on jo aiemmin jäädyttänyt valtion maiden hakkuut näiden paliskuntien alueella (LK 7.2.2019).

Meneillään olevassa kontrollitoimenpiteiden valmistelussa ratkaisun avaimet ovat nyt paitsi puuta ostavilla yrityksillä, myös paikallisilla toimijoilla. Toimenpiteisiin vaikuttaa merkittävästi paikallisten toimijoiden – metsänomistajien, porotalouden ja saamelaiskulttuurin edustajien – näkemys tilanteesta.

Kontrollitoimenpiteiden ripeän valmistumisen ja puukaupan jatkumisen kannalta on tärkeää, että Ylä-Lapin yksityismetsät eivät leimaudu kiista-alueeksi.

Viljo Huru

puheenjohtaja

Annakaisa Heikkonen

toiminnanjohtaja

Metsänhoitoyhdistys Ylä-Lappi

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kuitupuun hinta nousi pystykaupoissa huhtikuussa

Tiesithän? Voit saada lähes satasen kahisevaa, jos löydät maakotkan tai merikotkan pesän

Poroilla on liian vähän syötävää talvilaitumilla – Saamelaiskäräjien puheenjohtaja: "Ilman lisäravintoa poronlihaa ei olisi seuraavana syksynä markkinoilla"