Mielipiteet

Uudet metsäväännöt ovat nurkan takana

Myös tulevan hallituksen on turvattava suomalaisen metsäpolitiikan pitkä linja, ja puolustettava kansallis­omaisuuttamme.

Metsät ja metsien hoito ovat nousseet vahvasti EU-politiikan asialistalle viime vuosina. Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara, ja niitä koskeva päätäntävalta on jatkossakin pysyttävä jäsenmailla.

Kestävän metsänhoidon säännöt on määriteltävä kansallisesti, missä on paras osaaminen ja tietämys omista metsistä.

Metsiä koskevat kysymykset ovat moniulotteisia, mutta Suomessa on juututtu hiilinieluihin, joka on yksi osa tarinaa. Edes arvio nielujen vahvistumisesta kohti vuotta 2050 ei näytä lohduttavan niitä, jotka näkevät puun korjaamisen ja metsätalouden kielteisenä asiana ilmaston kannalta.

Metsiä ei kuitenkaan pitäisi nähdä vain hiilipäästöjen välivarastona, vaan käyttää puuta kestävästi ilmastomyönteisten tuotteiden valmistukseen siten, että metsävarat jatkavat kasvuaan. Tämä taataan kestä­vällä metsänhoidolla, jonka periaatteet on kirjattu Suomen metsälakiin.

Suurten nielujemme ohella kyse on luonnon monimuotoisuudesta, puutuotteista saatavista ilmastohyödyistä, työpaikoista sekä viennistä ja tuonnista ja näin myös vero­tuloista.

Näistä kaikista päätetään suoraan tai mutkan kautta myös EU:n pöydissä. Vaikka EU- mailla ei ole yhteistä metsä­politiikkaa, ovat muun muassa ympäristö-, maatalous-, energia- ja ilmastosektorit tuoneet viime vuosina mukanaan metsiin vaikuttavaa lainsäädäntöä.

Tällaisen sääntelyn määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa, sillä komissio peräänkuuluttaa hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä. On todennäköistä, että EU-vaalien jälkeen käynnistyy energia- ja ilmastostrategian toimeenpano, mikä tarkoittaa uusia lainsäädäntöehdotuksia.

Myönteistä on, että komission 2050 visioissa puusta jalostetut tuotteet ja biotalous nähdään ratkaisuina. Suomelle, jonka metsävarat kasvavat, tämä merkitsee mahdollisuuksia. Metsistämme löytyy raaka- ainetta korvaaman kuitujen, tekstiilien, muovien ja rakentamisen fossiilisia ja muita uusiutumattomia raaka- aineita, mihin myös EU:n juuri päivitetty biotalousstrategia kannustaa.

Hämmentävää on, että nämä mahdollisuudet eivät juuri näy kotimaisessa keskustelussa. Niihin pitää tarttua, sillä biotaloudelle on Euroopassa selkeä tilaus.

Haastavaa on metsiä koskevien lakialoitteiden ja strategioiden pirstaleisuus. Hiililaskentaa määrittävä lulucf-asetus ja uusiutuvan energian direktiivi saatiin päätökseen vuosi sitten. Molempien neuvottelu kärjistyi suomalaisten näkökulmasta taisteluksi kestävän metsä­talouden jatkuvuuden ja uusiutuvien materiaalien puolesta.

Uusi metsätaisto on jo käynnissä, kun komissio julkisti kestävää rahoitusta määrittelevän taksonomiaehdotuksen, joka asettaisi uusia ehtoja finanssimarkkinatoimijoille investointien kestävyydestä ympäristön kannalta. Mukana on metsänhoitoa ja metsäteollisuutta määritteleviä kestävyyskriteereitä, ja jälleen puunkäyttöä vastustavat voimat ovat liikkeellä.

On pidettävä huolta, että tämäkin lainsäädäntö tehdään linjassa vastikään sovittujen uusiutuvan energian direktiivin ja lulucf-asetuksen perusperiaatteiden kanssa, joiden mukaan kestävä metsänhoito määritetään kansallisesti ja tunnustetaan puupohjaisen raaka-aineen kestävyys sekä tarkastellaan puuvarojen kasvua ja käyttöä pitkällä aikavälillä.

Haastetta aiheuttaa se, että EU-päättäjien tietämys metsistä on usein heikkoa. Suomalaiset ja muut metsäisten maiden edustajat joutuvat aktivoitumaan vaikutustyössä yhä laajemmalla rintamalla.

Esimerkiksi edellä mainittu taksonomia-asetus käsitellään EU-parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa, kun tavallisesti nämä asiat ovat kuuluneet maatalous-, teollisuus- ja ympäristövaliokunnille.

Tarvitaankin lisää koordinaatiota, jotta puusta tehdyt tuotteet ja valmistuksen sivuvirrat energiakäytössä nähdään kestävänä EU:n pöydissä myös tulevaisuudessa. Yksi ratkaisu on EU:n metsästrategian päivitys, mitä olemme maatalouskomissaari Hoganilta vaatineet.

Nykyinen 2013 laadittu strategia vanhenee vuoden 2020 lopulla, joten uuden komission on ryhdyttävä nopeasti toimiin. Pariisin ilmastosopimus, päivitetty biotalousstrategia, juuri neuvoteltu energia- ja ilmastopaketti ja EU:n uusi energia- ja ilmastostrategia vuodelle 2050 osoittavat, että metsäalan toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi.

Uudet metsäväännöt ja mahdollisuudet ovat siis jo tuloillaan, ja tässä työssä tarvitsemme koko Suomen yhteistä vaikuttamista. EU:n komission uusi työohjelma kirjoitetaan Suomen EU- puheenjohtajuuskauden aikana syksyllä 2019, ja siinä metsätalous tulee näkyä kestävänä alana.

Myös tulevan hallituksen on turvattava suomalaisen metsäpolitiikan pitkä linja, ja puolustettava kansallis­omaisuuttamme. Yli 70 prosenttia pinta-alastamme on metsää, ja sitä koskeva päätöksenteko vaikuttaa kaikkiin suomalaisiin ja koko kansan­talouteemme.

Elsi Katainen

Euroopan parlamentin jäsen (kesk./Alde)

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsät ovat hyvä syy äänestää eurovaaleissa

Itä-Lapin kunnat puolustavat Kemijärven biojalostamohanketta: "Aluetta on käytetty jo pitkään raaka-ainereservaattina"

Keskusta ja PS sanasodassa maataloustuista, Katainen kysyy Halla-aholta: "Oletko valmis Suomen eroon EU:sta?"