Mielipiteet

Fiasko nimeltä brexit

On kulunut kolme vuotta siitä, kun britit päättivät kansan­äänestyksessä erota EU:sta. Britannian oli määrä erota unionista 29. maaliskuuta, mutta maa sai lykkäystä huhtikuun 12. päivään asti.

Britannian parlamentti ei hyväksy EU:n kanssa neuvoteltua erosopimusta mutta ei haluaisi erota ilman sopimustakaan.

Sopimukseton EU-ero eli kova brexit on kuitenkin edessä tulevana perjantaina, mikäli pääministeri Theresa Mayn uusin yritys jatkoajasta ei tuota tulosta. Sen seuraukset Britannialle olisivat tuhoisat, ja se vahingoittaisi myös muita EU-maita.

Irlannin saama isku olisi yhtä paha kuin Britannian konsanaan – ja jopa pahempi, jos sopimukseton ero haastaisi rauhan Pohjois-Irlannissa, missä brexitiin suhtaudutaan enemmän poliittisena kuin taloudellisena kysymyksenä.

Vuosikymmenien aseellisen konfliktin runtelema väestö kokee kaikenlaisten rajojen pystyttämisen rauhan uhkana, ja pelko väkivallasta jättää taloudelliset vaikutukset varjoonsa.

Arvostettu The Economist -lehti totesi purevasti, että brexit-prosessista tulee todennäköisesti paitsi surkea myös loputon.

Tilanteesta ei ole helppo löytää ulospääsyä. Hyväksyttiinpä tai hylättiinpä brexit-sopimus, ero jättää jälkensä Britanniaan vuosikausiksi.

Suurin osa maassa käytetyistä teollisesti valmistetuista tuotteista tuodaan ulkomailta. Teollisuustuotanto muodostaa vain noin kymmenen prosenttia maan taloudesta, josta palvelut kattavat lähes 80 prosenttia.

Brexit synkistää brittiteollisuuden tilannetta entisestään. Brexit ei vahingoita vain Britannian työllisyyttä ja taloutta, vaan myös Britannian ja EU:n välistä kauppaa.

Britannian ja EU-27-maiden kauppasuhde on luonteeltaan hyvin epäsymmetrinen. 27 jäsenvaltiota muodostavat valtavan, yli 446 miljoonan kuluttajan markkina-alueen, jonka vuoden 2016 brutto­kansantuote oli 13 779 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Britanniassa asukkaita on vain 66 miljoonaa, ja maan bruttokansantuote on 2 619 miljardia dollaria.

Euroopan parlamentin teettämän tutkimuksen mukaan kovan brexitin makrotaloudelliset vaikutukset Britanniaan olisivat merkittävästi suuremmat (bkt –2,4 prosenttia) kuin EU 27 maihin kokonaisuutena (bkt –0,3 prosenttia). Vaikutukset olisivat kuitenkin kielteiset kaikille EU 27-maille, koska Britannia on tällä hetkellä toiseksi suurin EU-maa ja kaupan ja arvoketjujen kautta erittäin tiiviisti integroitunut unionin muihin jäsenmaihin.

Brexitin vaikutus Irlantiin olisi suurin, koska maan suhteet Britanniaan ovat niin läheiset. Maan bkt:n ennakoitu lasku (–3,4 prosenttia) on suhteessa suurempi kuin Britannian.

Näin ollen Irlanti ansaitsee erityishuomiota, kun pohditaan brexitin kielteisten vaikutusten lievittämiseen tähtäävää kompensaatiopolitiikkaa.

Irlanti on ainoa maa, jossa tullien ja muiden kaupan rajoitusten käyttöönotto vähentäisi vientiä Britannian lisäksi myös muihin EU-jäsenvaltioihin ja muualle maailmaan, koska Irlannin tuotanto nojaa vahvasti Britanniasta tuotaviin välituotteisiin. Irlanti siis menettäisi kilpailukykyään kaikilla vientimarkkinoilla.

Irlanti on erittäin riippuvainen Britannian kaupasta ja varsinkin maatalous- ja elintarviketuotteiden kaupassa.

Britannia on monelle muullekin EU-maalle maa­talous- ja elintarviketuotteiden päävienti­kohde.

Maatalous- ja elintarviketuotteet edustavat tosin vain noin 11:tä prosenttia tämän­hetkisistä kauppavirroista Britannian ja EU-27-maiden välillä. Ilman erosopimusta tullit ja muut kaupan rajoitukset tulevat kuitenkin kasvamaan eniten juuri maatalous- ja elintarvikekaupassa.

Kauppavolyymien odotetaankin vähenevän rajusti etenkin liha- ja maitotuotteissa, ja tästä kärsisi muiden EU-27-maiden mukana myös Suomi.

Suomelle Britannia on seitsemänneksi suurin kauppakumppani. Suomen tavaraviennin arvo Britanniaan oli 2,7 miljardia euroa ja palvelu­viennin arvo 1,4 miljardia euroa. Suomen tärkeimmät vientituotteet ovat paperi-, kartonki- ja pahvituotteet, mineraaliöljytuotteet, koneet ja laitteet, metallituotteet, kemiantuotteet sekä puutuotteet.

Maatalous- ja elintarviketuotteet käsittivät Suomen kokonaistavaraviennistä Britanniaan vain kaksi prosenttia ja kokonaistavaratuonnista hieman alle kahdeksan prosenttia. Maatalous- ja elintarviketuotteiden kauppa Britannian kanssa on pientä verrattuna teollisten tuotteiden kauppaan.

Brexitin suorat kielteiset vaikutukset Suomen elintarvikesektorille jäisivätkin vähäisiksi, mutta markkinahäiriöitä saattaa tulla epäsuorien vaikutusten kautta.

Ellen Huan-Niemi erikoistutkija Luonnonvara­keskus (Luke)
Lue lisää

EU:n Junckerin mukaan Britannian EU-eroesityksessä yhä ongelmallisia kohtia

EU:n brexit-neuvottelija: Irlannin rajasta pitää löytää ratkaisu ennen kesäkuun loppua

Ei kovaa EU:n ulkorajaa Irlannin ja Pohjois-Irlannin välille, brexit-ratkaisu muutenkin "erittäin lähellä"

Kova Brexit sekoittaisi EU:n elintarvikemarkkinat