Mielipiteet

Minne menet, maatalousmuovi?

Muovi on läsnä meidän kaikkien elämässä, eikä tästä poikkeusta tee maatalous. Muovin avulla voidaan taata hevosille, naudoille ja lampaille hyvälaatuinen rehu sekä vähentää kasteluveden ja torjunta-­aineiden tarvetta vihannes- ja marjatiloilla.

Muovi on siis ”hyvä renki”, mutta hoitamattomasta muovi­jätteestä voi syntyä ”huono isäntä”.

Arvioidaan, että Suomessa syntyy vuosittain runsas 10 000 tonnia maatalousmuovi­jätettä. Yli puolet tästä on paalimuovia, loput pakkausmuoveja sekä puutarhaviljelyssä käytettäviä katemuoveja ja -harsoja.

Pakkausmuovit kuuluvat tätä nykyään tuottajavastuun piiriin, ja maatalouden tuotantopanosten pakkaukset voidaan toimittaa maksutta yritysterminaaleihin. Valta­osa maatalousmuovista menee tällä hetkellä kuitenkin energiakäyttöön ja ainoastaan viidennes kierrätetään.

Suomessa olisi kuitenkin potentiaalia kierrättää maatalousmuovia materiaalina nykyistä enemmän. Usein todetaankin, että muovia kierrätetään materiaalina vain silloin, kun se on puhdasta ja sitä syntyy suuri määrä samaa laatua.

Suomalaisille hevos- ja karjatiloille myydään vuosittain noin 7 000 tonnia paalikäärintäkalvoa (PE-LLD), joka olisi mahdollista kierrättää muuksikin kuin energiaksi. Alueellisia ja valtakunnallisia keräyspalveluita on olemassa, ja kierrätyskelpoista muovia on riittävästi saatavilla. Näiden avulla maatalousmuoveja ei ole kuitenkaan saatu kiertoon. Missä siis mättää?

Maataloudessa ajatus muovin kierrättämisestä ei ole uusi. Kemiran lannoitesäkkejä on maatiloilla kierrätetty 1970-­luvulta alkaen – ja 4H-yhdistykset keräävät niitä edelleen. Nykyisin ne säkit, joita Yaran organisoimassa keräyksessä ei oteta vastaan, voi tuottajavastuun mukaisesti viedä maksutta yritys­terminaaleihin.

Kotieläin- ja hevostilat ovat myös erittäin motivoituneita kierrättämiseen. Varsinais-Suomessa ja Hämeessä tehdyt kyselyt ja haastattelut osoittivat, että viljelijät olivat erittäin kiinnostuneita muovijätteen kierrätyksestä.

Likaisen maatalousmuovijätteen keräys ja kierto (LiMuKe) -hankkeen toteuttamien keräysviikkojenaikana viljelijät toivat lajiteltua ja puhdasta muovijätettä keräysasemille yli odotusten.

He olivat valmiit lajittelemaan käytetyt muovit laaduittain, varastoimaan ja pitämään ne puhtaana. Lisäksi he olivat valmiit kuljettamaan käytetyt muovit keräyspisteisiin varsin pitkienkin matkojen takaa.

Maatalousmuovin kierrätys ei ole kiinni maatalousyrittäjien taidosta, osaamisesta tai tahdosta. Yleisesti nykyiset keräys- tai kierrätysmaksut koetaan vain liian korkeiksi ja kustannusten jakautuminen keräysketjussa epäreiluksi.

Keruuta ja kierrätystä hidastaa tätäkin enemmän tiedon ja tiedotuksen puute. Tietoa, esimerkiksi maataloudessa syntyvän pakkausmuovin kierrättämisestä, ei tahdo löytyä mistään tai keltään.

Vastaavasti keräyksestä vastaavat yritykset kertovat tiloilta kerättävä muovilaadun olevan liian likaista ja sekalaista materiaalikiertoon.

Perimmäisenä syynä maatalousmuovin kierrätyksen vähäisyyteen on vuoropuhelun sekä kierrätysmuovia jalostavien ja hyödyntävien yritysten puute.

Kiinan tuontikiellon jälkeen Eurooppa on tukehtumassa maatalousmuovijätteeseen, eikä kierrätysmateriaalia jalostavia ja hyödyntäviä yrityksiä Suomessa tai Euroopassakaan juuri vielä ole.

Suomeen on syntymässä maatalous ja rakennusmuovi­jätteen jalostukseen ja keräykseen erikoistunutta teollisuutta, joten toivoa on.

Edelleen tarvitaan paikallisia ja valtakunnallisia toimijoita sekä tiivistä yhteistyötä ja vuoropuhelua koko ketjussa aina tuotantopanosvalmistajasta, käyttäjään ja kierrättäjään.

Yhteistyötä tarvitaan muun muassa siitä, miten synty­paikkalajittelulla voidaan nostaa muovijätteen jalostusastetta ja vähentää kustannuksia koko arvoketjussa. Arvioidaan, että tulevaisuudessa hyvä­laatuisesta kierrätysmuovista voi syntyä vielä pulaa.

Euroopan komission muovistrategia hyväksyttiin tammikuussa 2018. Agriculture Plastic Environment Europen (APE) kunnianhimoisena tavoitteena on nostaa Euroopassa maatalousmuovijätteen kierrätys nykyisestä 28 prosentista 70 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä.

Samoin keväällä 2018 julkaistussa Vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa – Muovitiekartta Suomelle on asetettu kansalliset tavoitteet maatalous­muovijätteen kierrätyksen tehostamiseksi. Maatalousmuovin osalta Muovi­tiekartan toimeenpano on jo aloitettu.

Tiedotuksella ja koko arvoketjun yhteistyöllä maatalousmuovijätteestä voidaan tehdä ”hyvä renki”, jos niin vain halutaan.

LiMuKe-hankkeen loppu­raporttiin voi tutustua maatalousmuovijate.fi -sivustolla.

Leena ErälinnaprojektipäällikkönäTurun yliopiston Brahea-keskus
Tulevaisuudessa hyvälaatuisesta kierrätys­muovista voi syntyä vielä pulaa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Reilu Teko käynnistyy – 4H-yhdistykset keräävät lannoite- ja siemensäkkejä 45:nnen kerran

Tutkijat löysivät mikromuovia koskemattomista osista Pyreneiden vuoria

Muovinkierrätys arkea tulevaisuudessa