Mielipiteet

Keskushallinnon vastaisku

Pääministeri Sipilä oli tuskin ehtinyt jättää eroilmoituksensa, kun ministeriöiden virkamiehet käynnistivät valtion alue- ja keskushallinnon uudistamisen.

Näkökulma on kuitenkin ollut kokonaan eri kuin rauenneen maakunta- ja soteuudistuksen.

Kaatunut maakunta- ja sotemalli perustui suoraan kansanvaltaiseen, demokraattiseen päätöksentekoon. Suorilla vaaleilla valitut maakuntien asukkaiden edustajat olisivat päättäneet, miten kunkin maakunnan sotepalvelut ja toteutetaan ja miten maakunnan elinvoimaa kehitetään.

Viimeisten kahden kuukauden aikana ministeriöiden virkamiehet ovat kehitelleet uusia keskusvirastoja, joissa päätösvalta keskitettäisiin keskushallintoon.

Yhteistä näyttää olevan, että moni ministeriö haluaisi oman keskusvirastonsa. Liikenne- ja viestintäministeriöllä on jo Väylävirasto ja maa- ja metsätalousministeriöllä Ruokavirasto.

Lisäksi ministeriön virkamiehet kaavailevat 18. huhtikuuta julkistamassaan esityksessä uutta biotalousvirastoa. Se edistäisi uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä. Siihen yhdistettäisiin Suomen metsäkeskuksen ja elykeskusten kala- ja vesihallinnon tehtäviä.

Esille on noussut myös ajatus elykeskusten liikenneasioiden liittämisestä osaksi Väylävirastoa.

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Pokka on blogissaan haikaillut maakunta- ja soteuudistuksen myötä jo kertaalleen haudatun keskitetyn valtakunnallisen lupa- ja valvontaviraston, Luovan, perään. Virastoon voitaisiin koota sekä elyjen että aluehallintovirastojen ympäristöasioita hoitavat virkamiehet.

Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet ovat 10. huhtikuuta julkistamassaan puheenvuorossa miettineet työ- ja elinkeinopalvelujen, osaamisen kehittämisen ja kotoutumisen edistämisen tehtävien kokoamista yhteen, monipaikkaisesti toimivaan virastoon.

Virasto muodostettaisiin yhdistämällä työ- ja elinkeinoministeriön tehtäviä te-toimistoista, elykeskusten E-vastuualueelta ja KEHA-keskuksesta.

Edellä mainitut virkamiesten kaavailut johtaisivat käytännössä nykyisenkaltaisten elykeskusten purkamiseen. Samalla vahvistuisi valtionhallinnon siilomainen, keskusjohtoiseen ohjaukseen perustuva hallintomalli.

Alueilla maakuntien liittojen ja elykeskusten yhteistyö on toiminut hyvin. Ne ovat yhdessä rakentaneet maakuntien elinvoimaa.

Maakuntien liitot ovat kuntayhtyminä olleet keskeinen kuntien elinkeinopolitiikan väline. Elykeskukset ja maakuntien liitot muodostavat kuntien kanssa alueellisen kehittämisen ytimen.

Elykeskusten aseman heikkeneminen vie pohjaa aluetason kehittämiseltä. Palattaisiin aikaan, jossa koko maan elinvoimaa kehitettäisiin keskitetysti.

Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet ovat linjanneet myös kaupunkipolitiikkaa.

Kaupunkipolitiikkaa olisi tarpeen terävöittää rajaamalla se koskemaan ensisijaisesti 9–12:ta suurinta kaupunkiseutua, joilla sijaitsee yliopisto ja jotka ovat merkittäviä innovaatiotoiminnan ympäristöinä.

Tämä tarkoittaisi voittajien valintaa. Ministeriön virkamiesten ajatukset johtaisivat Suomen sisäisten erojen kasvattamiseen.

Voittajiksi valikoituisivat suurimmat, eivät kilpailukykyisimmät kaupungit. MDI:n 28. huhtikuuta julkistama 23 kaupungin kilpailukykyanalyysi osoittaa, etteivät suurimmat kaupungit välttämättä samalla ole kilpailukykyisimpiä.

Suurten kaupunkien määrä viittaa myös siihen, että samalla haluttaisiin määritellä myös tulevaisuuden maakuntien lukumäärä. Jollei kaupunki mahdu valittujen 9–12 kaupungin joukkoon, ei myöskään kaupungin ympärillä olevalla maakunnalla ole odotettavissa valoisaa tulevaisuutta.

Voittajien valinta johtaa kysymykseen, mitä tapahtuu valittujen kaupunkien ulkopuolelle jääville kaupungeille ja koko muulle Suomelle, niiden yrityksille ja asukkaille.

Edellä kuvattu virkamiesten ajattelu on perinteisesti sopinut huonosti tasa-arvoa tavoittelevaan Suomeen. Sote kaatui osaltaan perustuslain tasa-arvo vaatimuksiin. Samaan ajattelua voisi soveltaa myös elinvoiman tasa-arvoiseen turvaamiseen koko maassa.

Ministeriöiden virkamiesten ajattelun varaan Suomen tulevaisuutta ei ole syytä jättää. Uudenlainen hallinto ja asioiden keskittäminen on valmisteltu virkamiesten omalla vastuulla ja vastaa heidän ajatteluaan.

Valmistelu on tehty ilman poliittista ohjausta tai valtakirjaa. Kun uutta hallitusta ja sen ohjelmaa valmistellaan, virkamiestentuotokset on helppo nostaa pöydälle: tässä on poliittisille päättäjille valmis uudistus.

Toivottavasti näin ei tapahdu.

Pentti Mäkinen maakuntajohtaja Etelä-Savo
Ministeriöiden virkamiesten ajattelun varaan Suomen tulevaisuutta ei ole syytä jättää.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Valta uusjakoon sote-maakunnissa

Ruokavirasto: viimekesäinen siemenvilja hyvin itävää

Peltolohkot.fi saa toimia ainakin vuoden loppuun