Mielipiteet

Jätehuollon kehittämisessä huolestuttavia piirteitä

Jätteen haltija, niin kotitalous kuin yrityskin, haluaa päästä jätteistä eroon nopeasti, helposti ja kohtuullisin kustannuksin. Tämän on tapahduttava kaikkialla Suomessa, myös maaseudulla, kaikkien olosuhteiden vallitessa.

Jätehuolto on yksi yhteiskunnan keskeisiä välttämättömyyspalveluja. Ilman kuntien tuottamia palveluita edellytykset elämiselle ja siten myös yritystoiminnalle, olisivat kyseenalaisia.

Yhdyskuntajätehuollon lähtökohtana on ensisijaisesti ympäristön ja ihmisten terveyden suojelu eli yleinen etu. Kunnat ovat rakentaneet tätä tarkoitusta varten palvelut ja rakenteen, joilla taataan jätteiden keräys, kuljetus ja käsittely kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten.

Suomessa viime aikoina harjoitettu jätepolitiikka on kuitenkin romuttamassa jätehuollon yhteiskunnallista merkitystä ja asemaa. Yleisen edun ja jätehuoltopalveluiden kohtuuhintaisen saatavuuden edelle on asetettu yksityisen liiketoiminnan kehittäminen eli voitonteko.

Yksityiset yritykset pyrkivät luonnollisesti edistämään liiketoimintaansa omista lähtökohdistaan maksimoiden voittonsa, kun taas julkinen jätehuollon toimija asettaa lähtö­kohdakseen yhteiskunnan ja kuntalaisen edun eli palvelun tuottamisen mahdollisimman edullisesti.

Julkisen toimijan vastuun rajoittaminen ja siirtäminen enenevässä määrin markkinavoimien varaan, ei ole terve malli ympäristönsuojelullisessa välttämättömyyspalvelussa. Kokonaisvastuun hämärtäminen johtaa eri toimijoiden osaoptimointeihin, jolloin kokonaisuudesta ei enää oikeasti vastaa mikään taho.

Suomen kaltaisessa maassa jätehuollon julkisen toimijan toimintaedellytysten heikentäminen johtaa alueiden eriarvoistumiseen.

Se tulee näkymään etenkin haja-asutusalueilla heikentyvinä ja kallistuvina jätehuoltopalveluina markkinatoimijoiden vähäisyyden ja pitkien välimatkojen johdosta.

Se taas on johtamassa, aivan kuten terveyspalvelujen puolella, jätehuollon keskittymiseen muutamalle yksityiselle jätehuoltopalveluja tarjoaville yritykselle, jotka – luonnollisesti – pyrkivät maksimoimaan voittonsa.

Jätelakiin viime vuonna tehdyt muutokset rajoittivat muun muassa kuntien jätelaitosten mahdollisuutta tarjota jätehuoltopalveluita niitä tarvitseville yrityksille. Kuntien jätelaitosten niin sanottu markkinaehtoisen toiminnan mahdollisuus rajoitettiin perusteettomasti muita EU-maita tiukemmaksi.

Tämä jätehuoltopalveluiden tarjoamisen mahdollisuus heikentää etenkin maaseudulla toimivien maatalous- ja maaseutumatkailuyrittäjien mahdollisuutta saada kustannustehokkaita palveluita suoraan oman kuntansa jätelaitokselta.

Parhaillaan ollaan panemassa täytäntöön viimeisintä hallituksen läpi viemää jätelain muutosta. Sillä luodaan jätteiden ja sivuvirtojen tietoalusta yritystoiminnan jätteille.

Toimet, joilla halutaan edistää jäte- ja kierrätysmarkkinoiden kehittymistä, ovat sinänsä kannatettavia, mutta tähänkin muutokseen liittyy enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia.

Muutos lisää sääntelyä ja byrokratiaa uusioraaka-­ainemarkkinoiden todellisen luomisen sijaan.

Jotta kiertotalouden kehä materiaalihyödyntämisessä sulkeutuisi, tarvitsisimme selkeää toimijoiden välistä työnjakoa ja yhteistyötä, jotta kiertoon pystyttäisiin saattamaan kustannustehokkailla toimilla mahdollisimman paljon kierrätyskelpoista materiaalia.

Suomessa toteutettu jätepolitiikka on perustunut mielikuviin ja on osoittautunut epäonnistuneeksi.

Euroopan komissio on syyskuussa 2018 julkistetussa selvityksessään muun muassa todennut, että jätehuollon pirstaloituneisuus ja jatkuvat jätelain muutokset ovat luoneet tilanteen, jossa Suomi ei tule saavuttamaan nykyisiäkään kierrätystavoitteita, jotka kiristyvät entisestään.

Kun poliittiset päättäjät saavat ensi syksynä jälleen eteensä nyt valmisteilla olevan jätelain uuden muutoksen, olisi heidän hyvä pitää kirkkaana mielessään Euroopan komission Suomelle antamat suositukset kiristyvien kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi.

On selvää, että Suomen jätepolitiikka tarvitsee korjausliikkeen, jotta voisimme saavuttaa kierrätystavoitteiden lisäksi oman tavoitteemme olla bio- ja kiertotalouden edelläkävijä.

On havahduttava myös siihen tosiseikkaan, että jätehuolto on luonteensa puolesta hyvin erilainen ja muista aloista poikkeava toimiala.

Jätehuolto osana kierto­taloutta tarvitsee vahvaa julkista toimijaa, mutta myös innovatiivista yksityistä sektoria kehittämään yhteistyössä ratkaisuja yhdyskuntajätteiden paremmalle kierrätykselle.

Jätelainsäädännön kehittämisen lähtökohdan tulee kuitenkin olla julkinen etu ja yhteistyötä mahdollistava lainsäädäntö.

Yhden etu on harvoin yhteinen etu.

Riku EksymätoimitusjohtajaSuomen Kiertovoima ry KIVO
Jätehuolto osana kiertotaloutta tarvitsee vahvaa julkista toimijaa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Yritysten vastuu rakennusjätteistä kasvaa – jopa yli puolet sekalavojen jätteistä olisi edelleen lajiteltavissa

Selvitys: Maatalousmuovien kierrätyksen esteinä ovat puutteelliset tiedot sekä korkeat kustannukset

HS-gallup: Yksityisten yritysten roolia sosiaali- ja terveyshuollossa kasvattaisi vain 16 prosenttia suomalaisista