Mielipiteet

Julkisten hankintojen edistettävä suomalaista työtä

Julkiset hankinnat ovat suuri vaikutusmahdollisuus suomalaisen työn menestymisen ja uudistumisen kannalta. Kun maassamme käytetään julkisiin hankintoihin noin 35 miljardia euroa vuodessa, ei ole yhdentekevää, miten tuo summa käytetään.

Julkisten hankintojen kautta voidaan tukea suomalaisen työn menestystä ja suomalaisten yritysten mahdollisuuksia kehittää uusia tuotteita ja palveluita. Pelkällä hinnalla kilpaileminen ei todistetusti ole hyväksi, vaikka julkisen talouden ja veronmaksajien intressissä on eittämättä kilpailuttamisen tuomat säästöt.

Hintalähtöinen ajattelu voi jättää jalkoihinsa vastuullisesti ja innovatiivisesti toimivia tahoja esimerkiksi vanhus- ja lastensuojelutyössä. Hinnan rinnalla tulee ottaa huomioon entistä enemmän myös palvelun laatu sekä sosiaaliset ja eettiset kriteerit.

Tarjouspyyntöihin on mahdollista kirjata jo nykyisenkin hankintalain nojalla vähimmäisvaatimuksena, eli pakollisena kriteerinä, esimerkiksi tarjoajan yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen, toiminnan läpinäkyvyys ja uusien palvelumallien kehittämisvelvoite.

Julkinen hankkija voi siis edellyttää hankinnoissaan vaikkapa yhteiskuntavastuullisten yritysten kriteereitä ja vaikuttaa siihen, että tarjouskilpailuun hyväksytään sellaisia palveluntuottajia, jotka ratkovat yhteiskunnallisia ongelmia ja käyttävät vähintään puolet voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen.

Tällä on suora vaikutus myös yrityksen oman toiminnan laadun parantamiseen, asiakkaiden ja tilaajan tarpeiden huomioimiseen sekä mahdollisuuteen luoda uusia toimintamalleja.

Lisää elinvoimaisuutta innovatiivisten julkisten hankintojen avulla on mahdollista lisätä elinvoimaisuutta.

Juuri näiden innovatiivisuutta edistävien kriteerien ja erilaisten elinkaarimallien hyödyntäminen laaja-alaisesti on erittäin tarkoituksenmukaista. Jos julkisten hankintojen kokonaisuudesta innovatiivisiin julkisiin hankintoihin käytettäisiin viisi prosenttia, eli 1,75 miljardia, julkinen sektori loisi näin kysyntää erilaisille innovaatioille sekä kannustaisi yrityksiä kehittämään uutta tai toimimaan uudella tavalla ja uusin menetelmin.

Parhaimmillaan innovatiiviset julkiset hankinnat parantavatkin palveluiden laatua ja tehokkuutta sekä mahdollistavat yrityksille pilotointialustan uudenlaisille toimintatavoille ja tuotteistamiselle. Pk-yrityksille nämä hankinnat voivat olla myös elintärkeitä referenssejä, jotka avaavat mahdollisuuksia kauppoihin muiden asiakkaiden kanssa ja parhaimmillaan avaavat ovia myös kansainväliselle liiketoiminnalle.

Innovatiiviset julkiset hankinnat voivat toimia tärkeänä työn uudistumiskeinona sekä taloudellisena vipuvartena myös monille paikallisille yrityksille ja järjestöille päästä mukaan julkisten sektorien palveluiden kehittämiseen, kun ennalta määriteltyjen ominaisuuksien sijaan hankitaankin tuloksia ja vaikuttavuutta.

Tässä kohtaa juuri kotimaiset ja paikalliset yritykset nostavat päätään ja tarjoavat omaa osaamistaan ja ratkaisuehdotuksiaan. Yksityisiltä toimijoilta ostettavien hankintojen osuutta on yhä varaa kasvattaa nykyisestä sekä odottaa niiltä entistäkin innovatiivisempia ratkaisutapoja.

Kotimaisten ja paikallisten yritysten huomioiminen julkisissa hankinnoissa on perusteltua myös aluenäkökulmasta. Alueiden elinvoimaisuus kasvaa, jos yritykset kasvavat ja menestyvät alueellaan. Se puolestaan tarkoittaa lisää työtä ja työpaikkoja, maksettuja veroeuroja sekä houkuttelevuutta, jotta asukkaat viihtyvät ja haluavat pysyä jatkossakin omalla asuinalueella.

Julkiset hankinnat ja fiksusti toteutettu kilpailuttaminen ovat siten merkittävä keino vaikuttaa elinkeinopolitiikkaan, luoda uusia markkinoita yrityksille, uudistaa työn tekemistä sekä tukea paikallista työllisyyttä.

Juuri valitut päättäjät voivat vaikuttaa työtä ja yrittäjyyttä edistävien julkisten hankintojen toteutumiseen varmistamalla, että niin valtakunnallisissa kuin kunnallisissa hankintastrategioissa priorisoidaan työn ja yrittäjyyden edistäminen. Tuoreet päättäjät voivat myös omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, mitä hankintamenetelmiä hyödynnetään.

Tero Lausala toimitusjohtaja Suomalaisen Työn Liitto Riitta Huuhtanen johtokunnan puheenjohtaja Suomalaisen Työn Liitto
Alueiden elinvoimaisuus kasvaa, jos yritykset kasvavat ja menestyvät alueellaan.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Yrittäminen vaatii ennustettavuutta

Katri Liimatainen jätti toimistotyön taakseen ja perusti kotieläinpihan – ”On ihan erilainen fiilis mennä illalla nukkumaan"

Kahvilayrittäjä toi appelsiinimehukoneen matkalaukkuihin pakattuna Portugalista – pikkukunnan kahvila on motoristien keidas