Mielipiteet

Ilmastonmuutosta vastaan taistellaan tosiasioilla

Presidentti J. K. Paasikiven varmasti tunnetuin sitaatti kuuluu: “Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku”. Vaikka Paasikiven aikaan ei puhuttu ilmastonmuutoksesta, ajatus on pätevä myös tässä ihmiskunnan polttavimman haasteen ratkaisussa. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa tarvitaan aimo annos realismia, tosiasioiden tunnustamista.

Yksi tosiasia on se, että ilmastonmuutoksen vastaisia toimia ei voi enää viivyttää. Tehokkaita toimia ja viisaita valintoja tarvitaan nyt niin poliitikoilta, yrityksiltä kuin kuluttajiltakin. Tämä koskee myös tieliikenteen päästöjä, jotka tulisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä.

Julkinen keskustelu on viime aikoina keskittynyt sähköautoihin pelastavana ratkaisuna.

Tilastot kertovat, että Suomessa oli vuoden 2018 lopussa noin 2 000 täyssähköautoa kun polttomoottoriautoja oli noin 2 700 000. Jos tavoitteena on saada Suomeen esimerkiksi 250 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä, niitä pitäisi rekisteröidä yli 20 000 joka vuosi. Luku vastaa noin 17 prosenttia kaikista ensirekisteröidyistä autoista. Toistaiseksi sähköautojen korkea hinta on hidastanut niiden yleistymistä Suomen teillä.

Tosiasia on myös se, että pakoputki ei ole ainoa päästöjen lähde. Kun eri autojen ilmastopäästöjä verrataan, pitäisi ottaa huomioon myös sähköautojen akkujen valmistuksen päästöt, jotka voivat olla huomattavia. Raskaampi hiilijalanjälki johtuu muun muassa akkujen raaka-aineina käytettävistä koboltista ja litiumista.

Näiden raaka-aineiden louhinta ja jalostaminen sekä varsinainen akuntuotantoprosessi vaativat runsaasti energiaa. On laskettu, että sähköautot muuttuvat fossiilisella polttoaineella kulkevaa autoa vähäpäästöisemmiksi noin 60 000 kilometrin jälkeen.

Ratkaisevaa on myös se, kuinka ajossa käytetty sähkö on tuotettu: onko se fossiilista vai uusiutuvaa. Jos sähköautossa käytetty sähkö on fossiilista, se raja, jonka jälkeen sähköautoista tulee polttomoottoriautoja vähäpäästöisempiä, siirtyy kauemmaksi.

Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu edellyttää kaikkien saatavilla olevien ratkaisujen täysimittaista hyödyntämistä. Siksi sähköautoilla tulee olemaan ennen pitkää oma tärkeä roolinsa liikenteen päästöjen leikkaamisessa.

Yksi tosiasia lisää on, että Suomen autokanta on vanhaa ja uudistuu hitaasti. Vuonna 2018 liikenteessä olevien autojen keski-ikä oli Manner-Suomessa 12,1 vuotta. Jos panemme toiveemme autokannan uusiutumisen varaan, menetämme vuosia tehokasta aikaa vähentää päästöjä, vaikka keinoja olisi jo saatavilla.

Liikennepäästökeskustelussa on sivuttu polttomoottoreiden kieltoja, ja tässä keskustelussa maalitauluksi on nostettu varsinkin dieselmoottorit. Suomen teillä liikkuu yhteensä noin 2,7 miljoonaa polttomoottorihenkilöautoa, ja tästä määrästä 750 000 on dieselkäyttöisiä henkilöautoja.

Kun mukaan lasketaan raskas kalusto, Suomessa on yli miljoona dieselkäyttöistä ajoneuvoa. Nykyisistä dieseleistä suuri osa on käytössä vielä vuoden 2030 jälkeenkin, ja uusia rekisteröidään edelleen. Neljännes ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli vuonna 2018 dieseleitä.

Presidentti Paasikivi totesi myös, että maantieteelle emme voi mitään. Tosiasia on sekin, että Suomen pitkät etäisyydet ja vaihtelevat olosuhteet tekevät polttomoottoreista monille toistaiseksi ainoan todellisen vaihtoehdon.

Miten siis voimme leikata liikenteen päästöjä tässä ja nyt?

Ongelman ydin eivät ole polttomoottorit vaan se, millaista polttoainetta ne käyttävät. Fossiilisille polttoaineille on jo olemassa ja saatavilla vähäpäästöisiä vaihtoehtoja. Yksi välitön ratkaisu päästöjen vähentämiseen on uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääminen.

Myös biokaasun käyttäminen vaatii polttomoottoriautoja, ja tulevaisuudessa nestemäisiä polttoaineita voidaan valmistaa synteettisesti uusiutuvan sähkön ja hiilidioksidin talteenoton avulla.

Fossiiliseen dieseliin verrattuna jätteistä ja tähteistä tuotettu 100 prosenttisesti uusiutuva diesel tuottaa jopa 90 prosenttia vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä koko elinkaaren ajalta laskettuna. Se tarkoittaa sitä, että olemassa olevat dieselautot voisivat olla vähäpäästöisempiä kuin sähköautot – joiden merkittävää yleistymistä saatamme joutua odottelemaan seuraavan vuosikymmenen.

Ilkka Räsänen Yhteiskuntasuhdejohtaja Neste
Olemassa olevat dieselautot voisivat olla vähä­päästöisempiä kuin sähköautot.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Yritysvastuu rakentaa luottamusta

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa

Lukijalta: "Tehdään töitä eikä oleteta, että kaduilla ja toreilla marssiminen sekä pelottelu auttavat" – Suomi saa työpaikkoja ilmastonmuutoksen jarruttamisesta