Mielipiteet

Johtaminen korostuu monialaisilla maatiloilla

Monialainen maatilayritys on kokonaisuus, johon kuuluu maa- ja metsätalouden ohella myös muuta yritystoimintaa. Suomessa on noin 14 000 monialaista maatilayritystä, eli noin 30 prosenttia maatila­yrityksistä on monialaisia. Ne toimivat usein palvelualoilla tai teollisuudessa.

Monialaisten maatila­yritysten menestyksellä on suuri vaikutus maaseudun elinvoimaisuuteen etenkin, kun työvaltaisten maito- ja sika­tilojen määrä vähenee nopeasti.

Toimintaympäristö muuttuu ja muutosvauhti näyttää vain kiihtyvän.

Monialaisten maatila­yrittäjien on kyettävä tarttumaan muutosten tuomiin mahdollisuuksiin. Monialaisen maatilayrittäjän on ennakoitava toimintaympäristön muutoksia ja löydettävä keinot vastata niihin. Osaamisen kehittäminen ja varautuminen muutoksiin ovat avainasemassa.

Muun muassa digitalisaatio, vastuullisuus, kestävän kehityksen korostuminen yritystoiminnassa ja kuluttajien kiinnostuminen vastuullisesti tuotetuista tuotteista voivat muuttaa suuresti monialaisten maatilayrittäjien markkinoita ja tapaa toimia. Näihin muutoksiin vastaaminen tuo monialaisille maatilayrittäjille uusia mahdollisuuksia kehittää yritystoimintaansa.

Toisaalta nopeat ja isot muutokset tuovat mukanaan myös uhkia. Erinomaisen hyvin toimiva liiketoimintamalli, nykyinen osaaminen ja valinnat voivat jäädä muutosten pyörteissä pahimmassa tapauksessa vanhanaikaisiksi jopa ”yhdessä yössä”.

Monialaiset maatilayritykset ovat hyvin erilaisia, mutta niiden toiminnassa on myös yhteisiä piirteitä. Monialaisuus avaa yritystoiminnalle uusia mahdollisuuksia mutta tuo haasteita johtamiseen.

Monialaisella maatila­yrittäjällä on useita vaihto­ehtoja kehittää yritystoimintaa. Hän voi painottaa maatalouden, muun yritystoiminnan tai molempien tasa­vertaista kehittämistä. Esimerkiksi kasvinviljelyä ja urakointia harjoittava maatilayrittäjä voi hakea kasvua hankkimalla lisää peltoa, lisäämällä urakointia tai lisäämällä molempia.

Valintoihin vaikuttavat maatalouden muutosten lisäksi muut maaseudun muutokset.

Jo 2010-luvun alussa tekemämme tutkimuksen mukaan monialaisten maatilayrittäjien liikkeenjohdolliset taidot sekä kyky tunnistaa ja toteuttaa mahdollisuuksia poikkesivat suuresti toisistaan.

Monialaisilla maatila­yrittäjillä, joilla on hyvät tai erinomaiset taidot sekä kyky tunnistaa ja toteuttaa mahdollisuuksia, oli paras kannattavuus sekä maataloudessa että muussa yritystoiminnassa. Heillä oli molempien alojen voimavarat, kuten teknologia, tuotteet ja verkostot, paremmin järjestetty kuin muilla monialaisilla maatilayrittäjillä.

Tulosten mukaan he olivat onnistuneet yhdistämään maatalousyrittämisen ja muun yritystoiminnan hyvin, mikä antaa viitteitä hyvästä liike­toimintaosaamisesta.

Miten monialaiset maatila­yrittäjät voivat vastata meneillään olevaan muutokseen?

Uusien digitaalisten innovaatioiden hyödyntäminen pienyrityksissä ei ole täysin suoraviivaista. Niiden käyttöönotto voi vaatia muutoksia liiketoimintamallissa, jotta ne tukevat pienen yrityksen kannattavuuden parantamista.

Oleelliseksi johtamiskysymykseksi nouseekin, miten digitaalinen muutos pystytään hyödyntämään yrityksessä kannattavasti. Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että yrittäjän kyky havaita ja hyödyntää samanaikaisesti useita eri mahdollisuuksia vaikuttaa myönteisesti yrityksen kasvuun ja menestymiseen.

Suomalaisten monialaisten maatilayrittäjien on myös osattava tarttua ennakoivasti toimintaympäristön muutoksiin. Tämä vaatii osaamisen monipuolistamista ja strategista johtamisvalmiutta.

Monialaisten maatila­yrittäjien yrittäjyysvalmiuksien ja liiketoimintaosaamisen kehittämisestä sekä niiden käytännön hyödyntämisedellytyksistä tiedetään toistaiseksi vähän, vaikka niiden merkitys menestymisen kannalta on tiedossa.

Varmaa on, että nämä taidot eivät tule täysin ”syntymälahjana”, vaan niitä on tarve kehittää.

Johtamisosaamisen kehittäminen on maatilayrityksen keskeisin investointi. Tutkimuksen tulisi löytää yhdessä maatilayrittäjien, kouluttajien ja neuvojien kanssa, miten vastataan yhä nopeammin muuttuvan toimintaympäristön asettamiin haasteisiin.

Margit Närvä Seinäjoen ammattikorkeakoulu Leena Rantamäki-Lahtinen Helsingin yliopisto Matti Ryhänen Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Aiheeseen liittyvät artikkelit

YK:n tutkimusryhmä: Kestävä kehitys vaatii muutosta niin taloudessa kuin ruokajärjestelmissäkin – Suomessa tarvitaan muutoksia maankäyttöön

Suomalaisilla viljelijöillä on paljon opittavaa kiinalaisilta: "Itsellä pitäisi olla samanlainen draivi kuin siellä – esimerkiksi hedelmiä pystyi tilaamaan ja maksamaan viestipalvelulla"

Lukijalta: Miksi uutistenlukijoilla on oltava joka päivä eri vaatteet? Entä miksi media nostaa formulat ja rallit esikuviksi?