Mielipiteet

Suomesta Euroopan akkuteollisuuden keskus

Akkujen kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti kaikkialla maailmassa. Niitä tarvitaan yhä enemmän sähköautojen lisäksi esimerkiksi aurinko- ja tuulisähkön talteenottoon ja kuluttajaelektroniikkaan. Akkuteollisuus pystyy vastaamaan tulevaisuuden ja kestävyyden haasteisiin luomalla vihreää teknologiaa, kutistamalla hiilijalanjälkeä ja kehittämällä kiertotaloutta sekä luomalla uusia monipuolisen osaamisen työpaikkoja.

Tässä näkymässä Suomella on hyvät mahdollisuudet nousta akkuteknologian johtavaksi maaksi. Akkuihin tarvittavien mineraaliraaka-aineiden osalta olemme Euroopassa ylivertainen.

Suomi on maa, jonka kallioperästä löytyvät lähes kaikki tarvittavat akkumineraalit: on litium-, koboltti-, nikkeli ja grafiittimalmeja.

Lisäksi Suomeen on rakenteilla akkukemikaaleja tuottavia tehtaita. Terrafame rakentaa akkukemikaalitehdastaan Sotkamoon, BASF valmistelee vastaavaa projektia Harjavallassa. Keski-Pohjanmaalla on Keliber Oy:n Euroopan ensimmäisen litiumkaivoksen ja kemiantehtaan muodostaman kokonaisuuden valmistelu pitkällä.

Merkittävää kasvua ennustetaankin eritoten litiumakuille. Suomessa voimme olla osaamisemme ja resurssiemme vuoksi Euroopan etulinjassa vastaamassa kasvavaan litiumin kysyntään.

Suomen vahvuus akkujen valmistuksessa on arvoketjun alkupäässä. Se tarkoittaa, että voimme merkittävästi lisätä akkumineraalien arvoa valmistamalla raaka-aineista akku­kemikaaleja ja akkujen anodi- ja katodimateriaalia. Näillä osa-alueilla meiltä löytyy myös vahvaa osaamista.

Voimme Suomessa ja Euroopassa luoda sekä eettisesti että ekologisesti kestävän akkuteollisuuden ja toimia esimerkillisesti. Raaka-aineiden jäljitettävyys on nousemassa tärkeään asemaan, kun kaivostoiminnalla tuotettujen raaka-aineiden edellytetään yhä enenevässä määrin tulevan tunnetuista ja vastuullisesti toimivista kaivoksista. Siksi Suomesta peräisin olevat mineraalit kiinnostavat.

Nyt haasteena on, että meidän täytyy osata hyödyntää asemamme. Se edellyttää lisäpanostuksia useilla eri suunnilla.

Onnistuminen edellyttää, että yrityksiä koskeva sääntely säilyy ennakoitavana. Uudet mahdollisuudet ja innovaatiot on mahdollisuuksien mukaan kyettävä huomioimaan tulevissa muutoksissa sekä mahdollisissa vero- ja tukiratkaisuissa. Teollisuuden verotuksen kokonaisuutta on tarkasteltava suhteessa Suomen kilpailijamaihin.

On kaikilta osin huolehdittava, että Suomella on mahdollisuus pärjätä kilpailussa uusista investoinneista akkutuotannon arvoketjuun.

Suomessa tehdään merkittävää tutkimusta niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Jatkossa tämän rahoitus on turvattava ja lisäpanostuksia pitää kyetä tekemään: akkustrategiaan pohjautuva koordinoitu tutkimus- ja innovaatiotoiminta on avain menestykseen.

Esimerkkinä hyvistä avauksista voidaan mainita Otaniemessä sijaitsevan Circular Raw Materials Hub – tutkimuslaboratorion, jossa kehitetään akkumineraalien tutkimusta Aalto-yliopiston, Geologian tutkimuskeskus GTK:n ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n yhteishankkeessa kohti kansainvälistä kärkeä.

Oulun yliopiston soveltavan kemian tutkimusryhmä on tehnyt vuodesta 2007 tutkimustyötä akkukemikaalien parissa läheisessä yhteistyössä elin­keinoelämän kanssa. Kokkolassa ja Oulun kampuksella sijaitsevat tutkimuslaboratoriot muodostavat akkukemikaalien ja -kennojen valmistukseen ja karakterisointiin ainutlaatuisen tutkimusympäristön.

Akkuteollisuutta kehittämällä tuodaan työtä Aasiasta takaisin Eurooppaan.

Akkuteollisuus luo työpaikkoja raaka-ainetuotantoon ja laajemminkin tutkimukseen, jalostukseen, kokoonpanoon ja kierrätykseen. Meidän ei tarvitse turvautua akkuteollisuudessa vastaisuudessa Kiinaan, joka tällä vuosituhannella on hallinnut raaka-ainemarkkinoita ja akkumetalleja hyödyntävää komponenttituotantoa.

Eurooppalaiset loppukäyttäjät voivat tulevaisuudessa käyttää myös eurooppalaisia raaka-aineita ja materiaaleja sekä eurooppalaisessa osaamisessa muovautuneita tuotteita.

Puhtaasta Euroopasta voi syntyä akkujen avulla malli saasteettomalle kaupunkikehitykselle. Eurooppa ja eritoten Suomi pystyy osoittamaan vastuunsa ja edelläkävijyytensä ekologisuudessa panostuksillaan vihreään teknologiaan.

Akkuteollisuuden arvoketjun vahvistuminen on suuri mahdollisuus maallemme.

Olli Breilin johtaja, operatiivinen toiminta Geologian tutkimuskeskus GTK Pertti Lamberg toimitusjohtaja Keliber Oy Ulla Lassi professori soveltavan kemian yksikkö Oulun yliopisto/Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Akkuihin tarvittavien mineraali­raaka-aineiden osalta olemme Euroopassa ylivertainen.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Vastuullista sijoittajaa ei vakuuta insinöörin myyntipuhe – "Mieti ensin, keneen sinä sijoittaisit ja miksi!"

Paikalleen ihmisvoimin kannettava minimökki pyrkii nollaamaan mökkeilyn päästöt

Venäläiset aktivistit taistelevat jätevuoria vastaan – usko valtion toimiin on heikkoa