Mielipiteet

Lisää kotimaista kalaa pöytään

Suomessa syödään kesällä mielellään kalaa. Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee, että kalaa tulisi syödä ainakin kaksi kertaa viikossa ja eri kalalajeja tulisi syödä vaihdellen.

Kala sisältää terveellisiä pehmeitä rasvoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Kala on erityisen hyvä D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen lähde. Kalasta saa myös seleeniä, B12-vitamiinia, jodia, kaliumia ja fosforia.

Kalan syönnin lisääminen on erinomainen tavoite, mutta suomalainen kalatiski ei ole kovin monipuolinen verrattuna esimerkiksi moniin EU-maihin. Suomalaisten kalansyöntiä hallitsee norjalainen kassilohi.

Kalan kysynnän kasvu onkin tyydytetty meillä pääasiassa tuontikalalla. Kun puolet syömästämme kalasta oli kotimaista vielä 1980-luvun alussa, nyt tuontikalan osuus on jo yli 80 prosenttia.

Tuontikalasta noin puolet tulee Norjasta. 2000-luvulla norjalaisen lohen tuonti on nelinkertaistunut.

Kotimaisella siialla, kuhalla ja ahvenella olisi kysyntää, mutta niiden tarjonta on kausiluonteista. Ammattikalastajien huvetessa saaliit ovat pieniä kysyntään nähden.

Ruokatottumusten muuttuessa sekä elintason kasvaessa silakan kulutus on romahtanut. Vielä 1980-luvun alussa suomalaiset söivät silakkaa yli 30 miljoonaa kiloa. Nykyinen kulutus on enää kymmenesosa siitä.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita 85 miljoonaa kiloa vuonna 2018. Tosin iso osa tästä viennistä on Norjasta tuodun tuoreen kokonaisen lohen edelleen vientiä muualle Eurooppaan.

Uskallankin väittää, että suomalainen kalan kasvatus ja jalostus eivät vielä ole lähelläkään sen mahdollista potentiaalia.

Suomalaisen kalateollisuuden ja kalastuksen tulevaisuutta pohdittaessa meidän tulisi ottaa huomioon muutamia seikkoja.

Villi kala ei tule koskaan tyydyttämään kalatarvetta, ja kasvatettua kysytään yhä enemmän. Meidän pitää miettiä, missä kalaa kasvatetaan. Suosimmeko kassikasvatusta meressä vai edistämmekö esimerkiksi vanhoissa teollisuuslaitoksissa tapahtuvaa kiertovesiviljelyä?

Luonnon kannalta kiertovesiviljely on paras vaihtoehto. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kiertovesi­viljely ei ole kannattavaa isossa mittakaavassa. Kalanjalostusyritykset ovat useaan kertaan ilmaisseet halunsa investoida Suomeen ja kasvattaa kotimaisen kalan tuotantoa. Nykyinen volyymi voitaisiin jopa kaksinkertaistaa.

Suomen biotalousstrategian tavoitteena on lisätä kotimaista kalantuotantoa kestävästi.

Kalankasvatuksen ravinnepäästöt ovat viime vuosikymmeninä laskeneet huomattavasti vähentyneen kasvatuksen ja parantuneiden ruokintatekniikoiden sekä vähäisemmän rehun käytön ansiosta. Lisäksi tutkijat selvittävät, voisiko kasvatus siirtyä saaristoalueiden suojaisilta alueilta avomerelle, jossa tuotantomääriä voitaisiin kasvattaa huomattavasti.

Oma näkökulma tähän suomalaista kalaa ja sen kasvatusta koskevaan keskusteluun tulee myös saaristomme elin­voimaisena pitämisestä.

En ole niin naiivi, että ajattelisin muutamien ammatti­kalastajien pitävän saariston asuttuna, mutta kyllä heidän elämäntapansa kuuluu suomalaiseen saaristoon. Esimerkiksi vastasavustettua kampelaa harva pystyy vastustamaan kauniina kesäiltana.

Kuluttajina voisimme kuitenkin päättää, että norjalaisen isoissa kasseissa kasvatetun tai jostain vielä kauempaa tuodun eksoottisen kalan sijaan valitsemme kaupan tiskillä suomalaisen kalan, kuten kirjolohen. Se on lähiruokaa parhaimmillaan.

Emme voi kuitenkaan unohtaa esimerkiksi Saaristomeren tilaa ja sitä, että luonnon moni­muotoisuuden katoaminen koskee myös merialueita. On harmi, että keskustelu kalankasvatuksesta ja Saaristomeren tilan kohenemisesta päätyy liian usein törmäyskurssille ja keskustelun lyömäaseiksi nousevat niin hylkeet kuin merimetsotkin.

Ehkä harjoittelemalla ruotsalaista diskuteeraamista voisimme päästä uusiin avauksiin ja ymmärrykseen. Kun on kyse tärkeistä yhteisistä asioista, keskustelu ei ole vain kohteliaisuutta, vaan siitä on myös hyötyä.

Samalla toivon, että panostamme voimakkaasti kiertovesi­viljelyn kehittämiseen muun muassa veden puhdistustekniikkaa tehostamalla. Uuden tekniikan lisäksi tarvitsemme kärsivällistä pääomaa, joka mahdollistaa sen, että nykyiset kiertovesilaitokset voivat kehittää toimintaansa siten, että ne ovat kannattavia.

Lisäksi suomalainen insinööriosaaminen varmasti ratkaisee esimerkiksi veden puhdistamiseen liittyvät ongelmat ja näin saamme laajennettua Suomessa kasvatetun ja eritoten syödyn kalan kirjoa.

Timo Metsä-Tokila

Elinkeinot vastuualueen johtaja

Varsinais-Suomen ely-keskus

Suomen bio­talousstrategian tavoitteena on lisätä kotimaista kalantuotantoa kestävästi.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kirjolohi haastaa pian norjalaisen lohen — Heinolaan rakennetaan jättimäinen kiertovesilaitos

Saamelaiskäräjät esittää valtiolle Tenojoen kalastussopimuksen irtisanomista

Tutkijoiden mielestä nykyisin rehuksi tai biodieselin raaka-aineeksi päätyvä kalanmaksa kannattaisi hyödyntää elintarvikkeena – sopisi sekä joukkoruokailuun että fine dining -annoksiin