Mielipiteet

Ilmastonmuutos vaikuttaa Venäjän metsätalouteen

Venäjällä käydään aktiivista keskustelua muun maailman tapaan ilmaston muutoksen vaikutuksista yhteiskunnan eri toimialoilla. Vuosituhannen vaihteessa metsäalan toimintoja kehitettiin metsäsertifioinnin tuella, ja nyt kehitystyö on liitetty ilmaston muutoksen hillintään.

Pariisin ilmastosopimukseen nojautuen luonnonvarainministeriö antoi joulukuussa 2017 määräyksen kansallisen kehitystyön käynnistämiseksi ja siihen nojautuvien alueellisten metsäsuunnitelmien laatimiseksi, joilla ilmaston muutokseen varaudutaan.

Kansallisessa kehitystyössä on mukana noin 40 asiantuntijaa, ja siinä pohditaan ihmisen aikaansaamia vaikutuksia ilmastoon, joista metsäpalojen torjunta on keskeisessä asemassa sen lisäksi, miten toteutuneet hakkuut ja metsän kasvua edistävät toimenpiteet vaikuttavat hiilitasapainoon.

Noin 30 eri hallinnollista Venäjän aluetta on lähtenyt kehitystyöhön mukaan. Vuonna 2015 Venäjän metsätalousviraston hyväksymä intensiivisen metsätalouden malli on luonut lainsäädännölliset mahdollisuudet kehitystyölle.

Pohjoismainen tehokkaampi metsänhoito on mahdollista tietyillä pilottialueilla Luoteis-Venäjältä Länsi-Siperiaan. Venäläisen ympäristöjärjestön WWF:n mukaan pilottialueiden määrittelyssä on otettu huomioon paikallisen metsäteollisuuden toiveet, jotta puunhankintaa saadaan kehitettyä järkiperäisempään suuntaan.

Erään suomalaisomisteisen metsätalous- ja puunkorjuuyrityksen mukaan heidän Luoteis-Venäjällä olevasta metsänvuokra-alueesta on muuntunut skandinaaviseen kasvatusmalliin lähes 10 prosenttia metsäpinta-alasta. Toisaalta Karjalan tasavallan ilmaston muutokseen varautuvassa metsäsuunnitelmassa on esitetty sekametsinä kasvatettavien ja eri-ikäisrakenteisten puustojen muodostamista.

Kehitystyössä mukana olevat pitävät oikea-aikaisia hoitotoimenpiteitä tärkeinä autettaessa metsiä selviämään tuuli- ja lumituhoista ja muista niiden terveyttä uhkaavista ilmiöistä. Paremmin kasvava metsä on ilmaston muutoksen hillitsijä, ja mitä lähempää puu saadaan käyttöpaikoille, sen parempi tapa toimia ilmaston kannalta.

Maaliskuussa Moskovassa pidetyssä metsäviranomaisten, yritysten, järjestöjen ja alan tutkijoiden välisessä keskustelutilaisuudessa päädyttiin siihen, ettei Venäjän metsäsektori ole vielä valmis ottamaan vastaan ilmaston asettamaa haastetta. Keskeinen ongelma on rahoitus, miten hakatun alueen tilalle luodaan aktiivisin toimin uusi kasvava metsä.

Suunnannäyttäjiä ovat yleensä ulkomaalaiset metsäyhtiöt, jotka panostavat sekä taimituotantoon että tienrakentamiseen. Näin puunhankinta kohdistuu lähemmäksi käyttöpisteitä ja laajemmat kauempana olevat metsäalueet voidaan jättää hakkuiden ulkopuolelle.

Eri keskilämpötilan nousumalleissa arvioidaan voimakkaimmillaan metsäarojen levittäytyvän Suomen rajoille asti, ja lievemmissä malleissa luontaisen havumetsävyöhykkeen nousevan 150 kilometriä nykyistä pohjoisemmaksi, jolloin Helsingistä 900 kilometriä kaakkoon sijaitseva Moskovan aluekin jäisi luontaisen havumetsävyöhykkeen eteläpuolelle. Paikallisen metsäteollisuuden kannalta havupuutavara on kysynnän kannalta tärkeää raaka-ainetta.

Venäläiset seuraavat ilmaston muutoksen vaikutuksia koskevaa keskustelua Skandinaviassa, joka on luonnonmaantieteeltään läheistä aluetta. Yhteisiä ilmastonmuutoksen teemoja ovat kasvukauden pidentyminen, sademäärän lisääntyminen, tuhohyönteisten leviäminen, nopeampikasvuisten metsien tuulituhot, puunkorjuuteknologian kehittäminen, männyn ja kuusen selviytymisen vertailu muutoksessa.

Venäläiset asiantuntijat kertoivat tilastollisista muutoksista, mitä heidän metsävarannossaan on tapahtunut 1990-luvun yhteiskunnallisen muutoksen ja viimeisten 20 vuoden aikana.

Siinä missä avohakkuualat ovat laskeneet, ovat metsäpalojen tuhoamat metsäalueet lisääntyneet. Kokonaisuudessaan metsän peittämän maan pinta-ala on vähentynyt 55 miljoonaa hehtaaria eli kaksi kertaa Suomen metsäalan verran. Tästä huolimatta Venäjän metsien merkitys hiilen sitojana on merkittävä, koska metsäpinta-ala on 40-kertainen Suomeen verrattuna.

Venäjä laskee metsiensä varaan paljon alennettaessa kasvihuonepäästöjä vuoden 1990 tasosta 70–75 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Suojeltaessa viimeisiä koskemattomia metsäalueita talouskäytön ulkopuolelle samanaikaisesti kertaalleen hakatuissa metsissä pyritään tehokkaampaan metsätalouteen, mitä viime vuosien metsäpoliittinen säädöstyö on pyrkinyt mahdollistamaan.

Pasi Poikonen

Tutkija

Luonnonvara­keskuksen Joensuun toimipaikassa

Venäjän metsäpinta-ala on 40-kertainen Suomeen verrattuna.
Lue lisää

Metsäpaloriskin ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen takia – suurpalojen riski on olemassa myös Suomessa

Ilmastonmuutos kasvattaa hellekuolemien määrää, kertoo tutkimus – vaikutukset näkyvät Suomessakin

Miljardeja maaseudulle

Luke ja hallitus unohtavat ilmastotieteen perusteet