Mielipiteet

Pidetään vesivoima mukana ilmastotyökalupakissa

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus haluaa Suomesta hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä. Tuoreessa hallitusohjelmassa käydäänkin ansiokkaan laajasti läpi ilmastopolitiikkaa.

Haluaisin silti vielä lisätä pääministerin ilmastotyökalupakkiin tutun ja tehokkaan, mutta syyttä suotta hieman sivuun jääneen työkalun.

Satavuotias Suomi on rakennettu veden voimalla, ennen ja jälkeen maamme itsenäisyyden. Samaan aikaan on sovitettu yhteen useita erilaisia, ristikkäisiäkin intressejä. Tukinuitto, kalastus, voimanlähde ja virkistyskäyttö – suomalaisilla on ollut lukuisia tapoja ammentaa voimaa vedestä. Väitän, että tänään ja tulevaisuudessa vesivoiman rooli korostuu ennen muuta ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti pysäytti. Se osoitti, että muutoksen vauhti ei riitä. Tahtia on kiristettävä ja enemmän on tehtävä.

Ilmastonmuutoskeskustelua hallitseekin tällä hetkellä luku 1,5 eli globaali tavoitteemme. Kyseessä on keskiarvo. Suomessa muutos tarkoittaa ilmaston lämpenemistä ainakin 2–3 asteen verran. Vaikutukset näkyvät erityisesti pohjoisessa ja talviolosuhteissa. Myös ratkaisut on tuotava paikalliselle tasolle.

Suomi reagoi. Edellinen hallitus valmisteli kivihiilen käytön kiellon sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna 2029.

Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta kivihiilen käytön vähentäminen ja vastaavasti uusiutuvien energialähteiden lisääminen on aivan keskeisessä asemassa. Vesivoima palvelee tavoitetta. Kaksi tuoretta asiantuntijaselvitystä todentavat tätä hyvin.

Konsulttiyritys Åf-Consult Oy toteutti selvityksen Energiateollisuudelle. Selvityksen mukaan vuosikymmenen päästä vuonna 2030 tilanne on edelleen nykyisen kaltainen: Vesivoima on kustannustehokkain ja ilmastoystävällisin tapa sähköjärjestelmän vaatiman jouston tuottamiseen Suomessa samanaikaisesti, kun jouston tarve vielä nykyisestäkin kasvaa säästä riippuvan tuotannon, kuten tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyessä.

Kemijoki Oy puolestaan selvitytti konsulttiyritys Compass Lexeconilla yhtiötä koskevien mahdollisten kalatalousvelvoitteiden muutosten vaikutuksia. Johtopäätös tässäkin tarkastelussa oli selvä: Lapin ely-keskuksen hakemat rajut muutokset vaikuttaisivat Kemijoki Oy:n toimintaedellytysten heikkenemisen myötä kansallisten ilmasto- ja huoltovarmuustavoitteiden toteutumiseen. Tähän meillä ei yksinkertaisesti ole varaa.

Paikallisesti vesivoiman merkitys ilmastonmuutoksessa on jo hyvin konkreettinen. Talven virtaamat lisääntyvät kaikissa vesistöissä selvästi kesän virtaamien vähentyessä.

Vuosi sitten keväällä vesivarat täyttyivät, jolloin vesivoimatuottajan rooli tulvanhallitsijana korostui. Äärimmäisen kuivan kesän myötä vesivarastot taas hupenivat, ja kun muissa Pohjoismaissa elettiin vastaavissa sääolosuhteissa, ei tuontisähkökään tarjonnut vastausta haasteisiin. Vesivoima toimiikin hallinnan välineenä, mutta myös eräänlaisena ”ilmastopuntarina” ääri-ilmiöiden yleistyessä.

Yhteiskunta sähköistyy vauhdilla ja päivän sisäisen säätötarpeen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Samalla on siirryttävä fossiilienergiasta puhtaaseen.

Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista toteaa: ”Säätökykyisellä ja hyvin ennustettavalla vesivoimalla on suuri merkitys Suomen sähköjärjestelmässä. Säätövoiman tarpeellisuus korostuu entisestään tulevaisuudessa, kun sääriippuvaisten energiamuotojen käyttö lisääntyy ilmastonmuutosta torjuttaessa.”

Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään jatkuvasti. Akkuteknologia tarjoaa ratkaisun lyhytaikaiseen säätötarpeeseen. Mutta häiriöttömän sähköntuotannon turvaaminen vaatii myös tulevaisuudessa vesivoimaa. Energiateollisuuden tutkimus kertoo lisäksi yli 90 prosentin suomalaisista kannattavan vesivoimaa.

Kahdeksan eduskuntapuoluetta sopi joulukuussa yhteisen linjauksen ilmastopolitiikan tavoitteista. Kansallisten toimien osana todettiin, että Suomessa sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä huolto- ja toimitusvarmuusnäkökulmat huomioiden.

Vuoden 2035 hiilineutraalia Suomea rakennettaessa onkin huolellisesti tarkasteltava vesivoiman roolia. Kuinka hyödynnämme parhaiten tämän kansallisen resurssin?

Toimialan viesti on selvä: huolehditaan päästöttömän vesivoiman toimintaedellytyksistä ja pitäydytään hallitusohjelman kirjauksissa vesilain maltillisesta uudistamisesta. Vesivoima kun auttaa ilmaston muuttuessa paikallisesti tulvahallinnalla sekä puhtaamman energiapaletin selkärankana.

Pidetään vesivoima ilmastotyökalupakissamme.

Tuomas Timonen

toimitusjohtaja Kemijoki Oy

Satavuotias Suomi on rakennettu veden voimalla.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Viestintäilmasto on muutoksessa

Jari Leppä SuomiAreenassa: Vegaaninen ruokavalio kääntää Suomen hiilijalanjäljen kasvavaksi

Nuorten oireilusta vastuu on aikuisilla