Mielipiteet

Mercosur-sopimus avaa huimat vientinäkymät ja minimoi riskit EU:n maataloustuottajille

EU sai 28. kesäkuuta valmiiksi neljän Etelä-Amerikan maan – Argentiinan, Brasilian, Paraguayn ja Uruguayn (ns. Merco­sur-maat) – kanssa historiallisen sopimuksen, jolla poistetaan kaupan esteitä ja asetetaan vahvat yhteiset säännöt.

Kaikkien kauppasopimusten tavoin se tarjoaa EU:n yrityksille merkittäviä vientimahdollisuuksia. Mercosur-sopimuksessa on kyse pääsystä 260 miljoonan ihmisen markkinoille.

Sopimuksen myötä EU on etulyöntiasemassa näiden laajentuvien markkinoiden hyödyntämisessä, koska EU:n kilpailijoihin kohdistuu edelleen korkeita tulleja. Tämä tarkoittaa EU:n yrityksille yli 4 miljardin euron säästöjä, mikä on yli neljä kertaa niin paljon kuin Japanin kanssa hiljattain tehdyssä sopimuksessa.

Sopimuksesta on hyötyä myös palveluyrityksille, jotka pystyvät nyt kilpailemaan alueella tasapuolisin edellytyksin paikallisiin verrattuna. EU:n yritykset voivat myös osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin Mercosur-maissa samoin ehdoin kuin paikalliset yritykset.

Viennin kasvun ansiosta EU:n yritykset voivat laajentua ja palkata lisää työntekijöitä. EU:sta Mercosur-maihin suuntautuvaan vientiin perustuvia työpaikkoja on Suomessakin 13 000.

Mercosur-maihin harjoittaa vientiä lähes 700 suomalaisyritystä, ja Suomen kauppa alueen maiden kanssa on ylijäämäistä: viennin arvo on nyt 823 miljoonaa euroa ja tuonnin noin 679 miljoonaa euroa.

Haluamme auttaa myös pieniä yrityksiä hyödyntämään uusia Mercosur-vientimahdollisuuksia. Pienemmille yrityksille luodaan verkkoportaali, jonka kautta niiden on helpompi selvittää tullimenettelyt ja hankkia vientitoimintaan tarvittavat tiedot.

Olemme täysin tietoisia siitä, että EU:n maataloustuottajat saattavat olla huolissaan lisääntyneestä kilpailusta herkissä tuotteissa, kuten naudanlihassa. Mercosur-maille annettu laajempi markkinoillepääsy näillä aloilla on kuitenkin hyvin vähäinen, varsinkin kun sitä tarkastellaan koko EU:n tasolla.

Esimerkiksi 99 000 tonnia enemmän tuontinaudanlihaa kuulostaa paljolta, mutta se on vain prosentti naudanlihasta, joka EU:ssa vuosittain kulutetaan. Sama koskee sokeria ja siipikarjaa.

Sopimuksessa on myös suojalausekkeita siltä varalta, että tuonti lisääntyy yhtäkkiä tavalla, joka vahingoittaa EU:n tuottajia. Toisaalta esimerkiksi EU–Kanada-sopimuksen tultua voimaan ei ole havaittu monien pelkäämää halpatuonnin lisääntymistä. EU:n elintarvike- ja juomavienti Kanadaan on sitä vastoin kasvanut 7 seitsemän prosenttia.

Keskustelut Mercosur-sopimuksesta käynnistettiin jo 20 vuotta sitten. EU:n kauppasopimuspolitiikka on sittemmin kehittynyt huomattavasti. Tämä näkyy Mercosur-sopimuksessa. Maailmankaupasta on saatava taloudellista etua, mutta sen on oltava myös avointa, kestävän kehityksen periaatteita tukevaa ja EU:n arvojen mukaista.

EU:ssa myytävän ruuan on täytettävä EU:n tiukat elintarvikevaatimukset riippumatta siitä, mistä se on peräisin. Mercosur-sopimuksella ei muuteta tätä. Sopimukseen on kirjattu myös ennalta varautumisen periaate. Sillä taataan oikeus pitää tuote pois EU:n markkinoilta, jos tutkimustulokset sen turvallisuudesta eivät ole yksiselitteisiä.

Uskomme, että avoimuus johtaa kauppaneuvotteluissa parempaan päätöksentekoon. EU-maiden hallituksille ja Euroopan parlamentille on tiedotettu kaikista neuvotteluvaiheista, ja sopimuksen koko teksti julkaistaan pian verkossa, jossa jokainen voi siihen tutustua.

On sitkeä myytti, että kauppasopimuksissa on kyse vain vapaakaupasta. Ne ovat itse asiassa monisäikeisiä sopimustekstejä, joissa vahvistetaan säännöt siitä, miten kauppaa on käytävä.

Mercosur-sopimuksessa on kestävästä kehityksestä erityisen vahva osio, jolla suojellaan ympäristöä ja työntekijöiden oikeuksia.

Sopimuksessa vahvistetaan Pariisin ilmastosopimuksen sitoumukset. Näihin sisältyy esimerkiksi Brasilian lupaus metsittää uudelleen 12 miljoonaa hehtaaria Amazonin sademetsää.

Jos sopimuskumppanimme eivät täytä näitä lupauksia, kauppasopimuksessa on keinot puuttua asiaan. Aivan hiljattain EU käynnisti menettelyn Etelä-Korean kanssa, koska emme ole tyytyväisiä edistykseen, jota maassa on tapahtunut työntekijöiden oikeuksien alalla keskinäisen kauppasopimuksemme voimaantulon jälkeen.

Lopuksi on vielä syytä tarkastella tilannetta laajemmin. Kuten G20-kokouksessa Osakassa nähtiin, kansainvälinen sopimuskulttuuri ei ole koskaan ollut näin haavoittuvassa tilanteessa. Jotkin suurimmista osapuolista pyrkivät purkamaan koko järjestelmän.

Yhdessä neljän Merco­sur-maan kanssa EU kuitenkin päätti sen sijaan puoltaa vahvasti monenvälisyyttä ja avointa, kestävää ja sääntöihin perustuvaa kauppaa ja torjua ilmastonmuutosta kansainvälisellä yhteistyöllä.

Tästä Mercosur-sopimuksessa on laajemmassa katsannossa kyse.

Cecilia Malmström

kauppakomissaari

EU:n komissio

EU:ssa myytävän ruuan on aina täytettävä EU:n tiukat elintarvikevaatimukset.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kauppauhat tuovat metsäteollisuudelle synkkiä pilviä – Myös mahdolliset hiilitullit heikentäisivät kilpailukykyä

Simonkadun pääekonomisti: Mannerlaatat siirtyvät

Kauppapolitiikan osaajien tarve kasvaa