Mielipiteet

Opetusala tarvitsee opettajarekisterin

Maassamme vallitsee ristiriitainen tilanne. Osaajapula ja kohtaanto-ongelma estävät yritysten kasvua samaan aikaan, kun työttömiä on liikaa ja hallitus koettaa nostaa työllisyysastetta 75 prosenttiin. Tilanne on tuttu myös kasvatus-, opetus- ja tutkimusalalla. Esimerkiksi historian ja harvinaisten kielten opettajia koulutetaan lisää, vaikka heille ei ole töitä.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kesäkuussa 2019 lukion ja peruskoulun aineenopettajista oli työttömänä yli 16 prosenttia. Samaan aikaan muun muassa varhaiskasvatuksen opettajista, vähemmistöäidinkielten ja -uskontojen opettajista sekä erityisopettajista on pulaa. Vuonna 2016 maamme 8 000 erityisopettajasta noin tuhannelta puuttui erityisopettajalta vaadittava koulutus.

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan opettajarekisteri, josta saa päivittäin ajantasaista tietoa esimiesten ja opettajien kelpoisuustilanteesta sekä eläkkeelle siirtymisestä. Tiedon avulla voitaisiin ennakoida opettajien koulutusmääriä ja saada työmarkkinat toimiviksi.

Koska opettajarekisteriä ei ole, opetus- ja kulttuuriministeriö teettää kolmen vuoden välein erillisen opettajatiedonkeruun. Vuoden 2016 tietoja käytetään, kunnes tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa saadaan uudemmat tiedot.

Tietoa opettajatilanteesta saadaan siis liian harvoin, ja sekin on puutteellista. Aineen­opettajista tiedetään esimerkiksi vain heidän eniten opettamansa aine, mutta ei kaksoiskelpoisuuksia tai muita opettajan ainekohtaisia kelpoisuuksia. Opettajarekisteri korjaisi tilanteen.

Sen lisäksi, että tarvitsemme opettajarekisterin tuottamaa tietoa opettajatarpeesta alueittain, tarvitsemme euroja kohdennettavaksi tarvittaviin opettajankoulutuksiin ja opiskelijapaikkoja. Ei ole kenenkään etu, että opettajankoulutuksemme ei tuota opettajia niille aloille, joilla on pula.

Varhaiskasvatuksen saatavuuden ja laadun edistämiseksi yliopistojen varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen aloitusmäärän pitäisi olla vuosittain ainakin 1 050 paikkaa vähintään vuoteen 2025 saakka. Jotta tämä toteutuu, on vuosittaisen lisämäärärahan tarve yliopistojen varhais­kasvatuksen opettajankoulutukseen 11–12 miljoonaa euroa. Rinteen hallitusohjelmassa tällaista rahaa ei ole.

Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että työ- ja elinkeino­ministeriö ja maakuntamme päättäjät yhdessä opetus­ministerin kanssa pitävät huolen siitä, että EU:n sosiaali­rahaston ESR-rahaa voidaan kansallisesti Suomessa kohdentaa opettajan koulutukseen kuten yliopistoille varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen.

Asialla on kiire, sillä parhaillaan valmistaudutaan EU:n uuteen sosiaalirahasto­kauteen eli ESR-rahan jakoon. Varhais­kasvatuksen opettajien koulutukseen on saatu ESR-­rahoitusta aiemminkin: esimerkiksi Kajaanissa toteutettiin 18 lastentarhan­opettajan lisäkoulutus vuosina 2012–2015 ESR-rahoituksella.

Mahdollisuuksia saada rahoitusta parantanee myös se, että EU-komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on jo linjannut, että ESR-rahaa pitäisi kohdentaa varhaiskasvatukseen.

Opettajarekisteri auttaisi kouluttamaan oikean määrän opettajia kullekin sektorille ja EU:n myöntämä ESR-rahoitus mahdollistaisi opettajien koulutukseen lisäpaikkoja. Jotta alan vetovoiman lasku saataisi kääntymään nousuun, tarvitaan muitakin toimia.

Korjaamista vaativat muun muassa alhainen palkkataso ja vuosi vuodelta vaikeutuneet työolot. Nykytilanne ei houkuta hakeutumaan alalle. Työoloja heikentävät muun muassa suuret ryhmäkoot, tuen resursoinnin puutteellisuus, jatkuvat uudistukset ja homekoulut sisäilmaongelmineen.

Jos haluamme pitää maamme vastakin yhtenä koulutuksen ja sivistyksen kärkimaista, on näihin asioihin saatava muutos. Alan vetovoimaisuuteen ja opettajien työhyvinvointiin on kiinnitettävä viipymättä huomiota.

OAJ julisti lukuvuoden 2019–2020 työhyvinvoinnin lukuvuodeksi. OAJ on kehottanut kaikki maamme kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan työnantajia tarttumaan haasteeseen. Kuusi työnantajaa – Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Pulkkilan kirkonkylän koulu, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Toholammin kunta – on jo ottanut haasteen vastaan.

Ne tunnustavat opettajien ja alan esimiesten työhyvinvoinnin merkityksen koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen laadulle sekä koko yhteiskuntamme sivistykselle ja hyvinvoinnille. Ne ovat sitoutuneet pitämään nykyistä paremmin huolta opettajien ja alan esimiesten työhyvinvoinnista.

Sinä varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjä: ota tavoitteeksi olla paras kasvatus-, koulutus- ja tutkimussektorin työnantaja. Tartu haasteeseen www.oaj.fi/arjessa/tyohyvinvointi

Nina Lahtinen

koulutusasianpäällikkö

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Tietoa opettaja­tilanteesta ­saadaan siis liian harvoin, ja sekin on puutteellista.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hoitajien arvokasta työtä tuettava

Opettajat kyselyssä: Ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa liian vähän opettajia

Miten sujuu työn arki puuhuoltoketjussa?