Mielipiteet

Matkailussa on maaseudun tulevaisuus

Suomen maaseudun tulevaisuus ei ole niin synkkä kuin kaupungeissa kauhistellaan. Tarvitaan uskoa ja ripeyttä, suunnitelmallista toimintaa sekä yhteistyötä maakuntien sisällä ja niiden välillä. Siten kehitys käännetään ja matkailu saadaan vauhtiin kaikkialla maassa.

Tärkeimmät työkalut ovat junaristeilyt, täsmä­turismi, maakuntapaviljongit ja työaikareformi. Niillä syntyy omaleimaisia maakuntia, jotka tarjoavat matkailijalle uusia kokemuksia.

Enää ei haluta tavaraa, vaan elämyksiä, palveluita, kursseja tiedoissa ja taidoissa, gourmet- ja dieettineuvontaa, kylpylähoitoja sekä yhteisiä metsäretkiä ja iltanuotioita. Muistoja valokuvina ja elävinä kuvina.

Junaristeilyt ovat huomisen luontoa säästävää, esteetöntä, ultraekologista matkailua, jossa ensiluokkaisesti varustettu, asuttava lomajuna vie matkailijat retkelle yhä uusiin elämyksiin halki kauneimman Suomen – ja Euroopan aina Aasiaan asti.

Ennen kuin tähän päästään, voidaan risteilyjunat koota VR:n normaaleista ravintolavaunuista ja makuuvaunuista sekä kalustaa vaunuja olo- ja seurusteluvaunuiksi ja henkilöstön vaunuiksi.

Kun matkoja on kokeiltu riittävästi, Suomessa voidaan aloittaa suunniteltujen risteily­junien valmistus. Niistä tulee taattu vientituote aivan kuten junaristeilyistäkin. Meidän on ehdittävä ensimmäisenä markkinoille; ensimmäinen saa mainetta ja kilpailuetua, toiset ovat vain seuraajia.

Tällä hetkellä puhutaan siitä, miten junalla päästäisiin nopeimmin määränpäähän. Vielä ei ole oivallettu, että itse junamatka, kuten elämä, tarkoittaa jännittäviä, uusia kokemuksia ja suurta seikkailua. Yhdistävä kokemus saadaan teemallisesta junaristeilystä, jossa matkailijat on koottu yhteisen harrastuksen ympärille.

Nykypäivän eläkeikäiset ovat kasvava kohderyhmä: heillä on aikaa, mielenkiintoa, varallisuutta ja vapautta toteuttaa toiveitaan.

Täsmäturismi on maakunnan vientiyritysten ja matkailu­verkoston yhteis­työtä, jossa yritykset kutsuvat ulkomaan asiakkaitaan liike­matkalle tuotantolaitokseensa ja samalla lomamatkalle maakuntaan verkoston loma­kohteisiin.

Maakuntien kootuilla nettisivuilla lomakohteet tarjoavat ympäri vuoden aitoja luontoelämyksiä, rentouttavaa maalaiselämää, houkuttelevia herkkuviikkoja, mielen­kiintoisia teemakuukausia, maa­kunnan erityislaatua sekä aitoa vieraanvaraisuutta.

Täsmäturismi luo maa­kunnille keinon hankkia kummi­yrityksiä kaupunki­seudulta yhteistyökumppaneiksi uuden matkailumuodon kehittämisessä kaikkia osa­puolia palvelevaksi verkostoksi.

Maakuntapaviljonkien tarkoitus on antaa maaseudun asukkaille riskitön mahdollisuus saada tuotteensa myyntiin ja osaamisensa esille.

Neljän paviljongin ryhmä auttaa kehittämään maa­kunnan ekologista tuotantoa, elvyttämään seudun perinteitä ja tukemaan pienyrittäjyyden synnyttämää tuotekehittelyä muotoilutahojen avulla.

Se auttaa valmistuneita muotoilijoita palaamaan kotiseudulleen ja siellä omimmassa ympäristössään työskentelemään ja löytämään yhteistyökumppaneita.

Paviljongit innostavat ihmisiä käsillä tekemisen taitoihin. He voivat saada tuotteensa esille ja myytäviksi kansalaispaviljongissa, suunnittelijat designpaviljongissa, ruuantuottajat delipaviljongissa ja niin nuoret kuin vanhat esiintyjät ja taiteilijat kulttuuri­paviljongissa.

Maakuntakäynneistä ja viikonloppubrunsseista syntyy perheille suosittu ajanviete ja houkuttelevaa herkku­shoppailua.

Puinen paviljonkiryhmä, joita on vain yksi maakunnassa, on maakunnan näyteikkuna. Niiden muoto on yhtenäinen ja helposti tunnistettava, ja ne sijaitsevat vilkkaimmin liikennöidyn väylän varrella.

Työaikareformi on talkoot, johon myös valtion on osallistuttava. Se tarkoittaa kuuden tunnin työpäivää työntekijälle ja kaksi kertaa kuuden tunnin työaikaa yrityksille.

Yritysten palkkakulut eivät nouse, päinvastoin, sillä ylityöt jäävät pois. Kolmen työntekijän luopuessa yhden tunnin palkasta ja valtion maksaessa samoin tunnin, yksi työtön saa työn ja palkan. Vanha työn­tekijä saa siten kuuden tunnin työstä seitsemän tunnin palkan ja uusi, harjoittelemaan tuleva työtön saa palkan kuudesta tunnista.

Täystyöllisyydestä tulee Suomessa silloin järjestely­kysymys. Heti, kun pystymme omaksumaan tämän uuden paradigman, kilpailukyky kasvaa, ongelmat ratkeavat ja solmut aukeavat.

Sitä odotellessa voimme toteuttaa muita ylläkuvattuja hankkeita. Niitä varten hallitus voi nyt saada edullista investointilainaa, jossa nykyisten ratojen kunnostusta ei pidä unohtaa.

Ulla Grünstein

suunnittelija

Ensimmäinen saa mainetta ja kilpailuetua, toiset ovat vain seuraajia.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Mutta missä ovat ne järvet ja puhdas ruoka?

Lukijalta: Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntaliittojen vaatimuksissa on kyse silkasta kateudesta – "Nyt on käynnissä historiamme suurin omaisuuksien uusjako"

Ahneus ja kateus eivät tunne rajoja