Mielipiteet

Komission käänsi kelkkansa kevytautoasiassa

Kevytautolain voimaantulon lykkääminen aiheuttaa porua. Mopoautoala on harmitellut, ettei lakia kumottu. Tämä on ymmärrettävää. Kauppa seisoo, koska asiakkaat odottavat kevytautoja.

Suurempaa surkua tietysti podetaan niiden, kenties satojen suomalaisten puolesta, jotka odottivat, että heidän jälkikasvunsa pääsee liikkumaan aiempaa turvallisemmalla kulkupelillä. Osa oli jo ennakkoon hyvässä uskossa tilannut tai jopa maksanut kevytautonsa. Molemmissa leireissä pettymystä purettiin tuttuun osoitteeseen, poliitikkoihin.

Syyllisiä syntyneeseen tilanteeseen eivät ole sen paremmin kansalaisten pettymyksen niskoilleen saanut liikenneministeri Sanna Marin, kuin edellinenkään liikenneministeri. Syntipukki löytyy Brysselistä. Kaikki johtuu EU-komission vastauksesta Suomen notifikaatioon.

Kevytautolain valmistelun aloitettiin toukokuussa 2017. Entinen liikenneministeri, europarlamenttiin siirtynyt Merja Kyllönen oli laatinut kirjallisen kysymyksen nopeusrajoitettujen autojen mahdollistamisesta.

Asiasta vastuussa ollut komissaari Elżbieta Bieńkowska vastasi, että ”Nopeudeltaan rajoitetut ajoneuvot hyväksytään kansallisten sääntöjen mukaisesti. Hyväksyminen ja täytäntöönpano kuuluvat jäsenvaltioiden vastuualueeseen”. Bieńkowskan ainoa huoli oli, ettei Suomi kieltäisi mopoautoja. Ne kun ovat EU-tyyppihyväksyttyjä ajoneuvoja.

Kevytautolakia valmisteltiin Liikenne- ja viestintäministeriön ja Trafin johdolla aina syksyyn 2018. Hallituksen esitys piti notifioida EU:ssa. Komissio vastasikin Suomelle kolmen kuukauden määräajan viimeisenä päivänä. Vastaus oli jo huomattavasti kriittisempi, kuin Bieńkowskan lyhyt vastaus Kyllösen kysymykseen. Se ei kuitenkaan ollut ehdoton ”ei”.

Tulkinnanvarainen vastaus jätti Suomelle liikkumatilaa, ja hallitus päätyi esittämään kevytautoja eduskunnalle. Eduskuntakaan ei nähnyt komission kritiikkiä niin vakavana, etteikö se olisi uskaltanut nostaa kevytautojen maksiminopeutta hallituksen esittämästä 45 km/h:sta 60 km/h:iin.

Kevytauto olisi valtava loikka nuorten liikenneturvallisuudelle. Tämän ymmärtävät myös monet, joille henkilö- ja siten kevytautojen tekninen sääntely, päästövaatimukset ja turvavarustetaso eivät ole yksityiskohtia myöden selvää. Vastaavaa sääntelyä ja vaatimustasoa mopoautoilla ei ole. Eduskunta hyväksyikin kevytautolain murskaluvuin 167–12.

Elokuun alussa komissio sitten latasi Suomea kaikella arsenaalillaan. Vastalauseen oli allekirjoittanut suomalainen pääosaston pääjohtaja.

Komission kanta asiaan oli loppukeväästä 2017 elokuuhun 2019 muuttunut sallivasta täysin kielteiseksi.

Viimeisimmässä vastauksessa oli EU-sääntelyn kannalta aivan aiheellisenkin kritiikin seuraksi eksynyt joukko ilmeisesti tahalliseen väärinymmärtämiseen pohjautuvia väitteitä. Tällaisia olivat muun muassa ”haavoittuvassa asemassa olevat tiekäyttäjät”, kuten ”pienet lapset, jalankulkijat, pyöräilijät ja eläimet” ja kevytautoista heille aiheutuva uhka, sekä kevytauton maksimipainoon (1 500 kg) liittyvien pelkojen maalailu.

Komissiossa on tiedossa, että henkilöautojen – joihin kevytautot pohjautuvat – jalankulkijaturvallisuutta säädellään monin eri tavoin. Kaikilla uusille henkilöautomalleille on tehty Euro NCAP:n järjestämien kolaritestien lisäksi vuodesta 2011 lähtien pakolliset kevyen liikenteen törmäystestit.

Lisäksi autonvalmistajien on EU-lainsäädännön pakottama suunniteltava auton keulan muodot ja materiaalit sellaiseksi, että törmäyksessä jalankulkijalla on mahdollisimman pieni vammautumisriski. Mopoilla, mopoautoilla, mönkijöillä tai raskailla maataloustraktoreilla – joita 15-vuotias saa kuljettaa – ei ole mitään näistä vaatimuksista.

Suomen kevytautolaissa määritellään, että kevytautoksi hyväksyttäisiin vain vuonna 2015, tai myöhemmin käyttöönotetut autot. Suomi halusi tällä painottaa juuri uusinta turvateknologiaa.

Kevytautolain voimaantulon lykkäys oli ikävä, mutta Komission kritiikin vuoksi tarpeellinen. Meidän on kuitenkin hyvä muistaa, että Ruotsissa kevytauton kaltainen A-traktori on kelvannut komissiolle.

Suomen ei pidä lähteä siitä, että saatamme kevytautolakimme voimaan vain, mikäli saamme niille täydellisen hyväksynnän komissiolta. Sellaista tuskin saamme. Komissiota suorastaan pelottaa, että kevytautojen kaltainen lainsäädäntö leviäisi Suomen ja Ruotsin lisäksi muuallekin EU:ssa. Tämä olisi luonnollisesti mopoautoteollisuuden loppu.

Lopulta uhka lienee kuitenkin turha. Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa mopoauto on nuorison ajoneuvo. Tämä johtuu maaseutumaisesta asutuksesta, pitkistä etäisyyksistämme ja kylmästä talvestamme, jolloin nuoren on vaikea, jopa mahdoton taittaa matkojaan kouluun tai harrastuksiin kaksipyöräisellä mopolla. Tämän vuoksi Suomi ja Ruotsi ovat kevytautoinensa erityistapauksia EU:ssa.

Kevytautot ovat EU:lle pieni asia, mutta ne ovat kuitenkin monessa suomalaisperheessä hartaasti toivottu parannus liikenneturvallisuuteen. Suomalaisten oikeustajuun mahtuu huonosti, miten komissio epäjohdonmukaisella toiminnallaan on pyyhkinyt Suomella Brysselin porstuan portaita.

Tero Kallio

Kirjoittaja on Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja

Kevytauto olisi valtava loikka nuorten liikenneturvallisuudelle.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hallitus esittää vuoden lykkäystä kevytautoja koskevaan lakiin

Liikenneministeri Marin haluaa vähentää päästöjä maalla, merellä ja ilmassa – "ennakkoluulottomia toimia tarvitaan"

Näistä liikennesäännöistä arjessa lipsutaan eniten: "Voi tulla vahva tunne siitä, että sääntöjen mukaan toimiminen on pahasti ristiriidassa maalaisjärjen kanssa"