Mielipiteet

Miten sujuu työn arki puuhuoltoketjussa?

Mitä kaikkea ihminen joutuukaan työelämässä kestämään? Siistissä sisätyössä ei satu, vaikka putoaisi työtuolilta, mutta henkinen kuormitus voi tuntua silti ylivoimaiselta. Metsässä toimitaan sään ja vuodenajan mukaisissa olosuhteissa. Tilauksen tai suotuisten olosuhteiden myötä työpäivälle voi kertyä pituutta.

Metsäalan työhyvinvoinnista kysytään syksyn aikana. Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää puuhuoltoketjun työhyvinvointia kyselytutkimuksen avulla. Rekistereistä satunnaisesti valittujen metsäalan ja puun kuljetuksen ammattilaisten sekä yrittäjien postiluukkuihin tupsahtaa kyselylomake, joilla asiasta otetaan selvyys. Kohta tiedetään ensimmäistä kertaa, miten tämä Suomelle niin tärkeä ihmisjoukko jaksaa.

Oikeastaan tieto sinänsä ei ole lopullinen tavoite, pitäähän tuloksista olla hyötyäkin. Jos tiedetään, mikä on pielessä, siitä on enää lyhyt matka epäkohtien korjaamiseen. Kunnon työolosuhteet ja työn kokeminen mielekkääksi tuovat alalle väkeä, ja alalla olevienkin suupielet kääntyvät ylöspäin.

Puutavara-auton ratissa heilutaan ohjaamossa, pujotellaan pieniä metsäteitä ja pyöritään kuormaimen nokassa. Yrittäjiä painaa vielä tämän lisäksi vastuu yrityksestään. Tätä kaikkea tehdään puuhuoltoketjussa, mutta tietääkö kukaan, miten puuhuoltoketjussa jaksetaan?

Suomen talous seisoo edelleen tukevasti puujaloilla. Tätä varten tarvitaan kaikki ne ihmiset, joiden työn avulla puu korjataan ja kuljetetaan metsästä tehtaan tai lämpölaitoksen portille. Heidän työhyvinvointiaan ei ole kuitenkaan aiemmin selvitetty.

Suomen kansantalouden puujalat tuntuvat jykeviltä, mutta kestävätkö puuhuoltoketjun ihmisten jalat, sielu ja terveys arjen työpaineen ja vaatimukset. Puun ja metsäteollisuustuotteet me suomalaiset tunnemme perusteellisesti määrineen ja hintatietoineen. Nyt on aika paneutua ihmiseen.

Tarkkana ohjaamossa. Mitkä sitten ovat työn haasteita puuhuoltoketjussa? Työtä tehdään nykyisin pääosin hakkuukoneiden ja rekkojen ohjaamoissa. Pitää olla tarkka ja nopea. Vaaditaan päätöksentekokykyä ja koneen toimintojen saumatonta hallintaa. On kestettävä yksinäisyyttä.

Yleensäkin luonnossa työskennellessä ollaan usein yksin. Metsuri raivaussahansa kanssa, motokuski ohjaamossaan ja suunnittelija digitaaliset apuvälineet seuranaan. Puuhuoltoketjun esimies taas sovittelee eri osia yhteen.

Metsässä ollaan myös sään armoilla. Helle hiostaa, pakkanen jäätää, sade kastelee ja tämä kaikki ilmastonmuutoksen myötä ehkä vieläkin äärevämmin. Konttorissakin pitää olla tarkka ja nopea, mutta fyysinen kuormitus ja työajat eivät rasita kehoa samalla tavoin kuin metsässä ja maanteillä.

Yrittäjän hyvinvointia voi nakertaa lisäksi tarjolla olevien töiden niukkuus tai töiden kausiluonteisuus. Kyllä leivän päälle pitää olla levitettävissä joka päivä muutakin kuin kieli. Pankin väki täytyy pitää rauhallisena.

Jos oma jaksaminen on tasapainossa, huomaa oman työn mukavat puolet. Voi ihailla oman työn tuloksia, toimivaa yhteistä työketjua tai ainutlaatuista työympäristöä luonnon keskellä.

Kunnossa oleva työhyvinvointi sataa suoraan suomalaisen yhteiskunnan laariin. Vähemmän sairaspäiviä, pidemmät työurat, laadukkaampi työn jälki, enemmän tulosta, tätä kaikkeahan yhteiskunta toivoo. Hyötyä saa niin työntekijä, yrittäjä kuin työnantajakin.

Kyselyn avulla saatuja tuloksia verrataan muiden alojen ihmisten työhyvinvointiin niin Suomessa kuin Euroopassakin. On jännittävää nähdä, miten puuhuoltoketjun väki sijoittuu vertailussa. Ja miten työoloja pitäisi kohentaa, jotta jaksaminen paranisi?

Saammeko vastauksia? Arvoisat puuhuoltoketjun ammattilaiset, me kysyjät tarvitsemme teitä ja teidän vastauksianne!

Jos asiat ovat kunnossa ja kaikki sujuu hyvin, kerro se lomakkeella. Jos tuntuu siltä, että työoloissa on korjattavaa, silloin on työnsä epäkohtien erityisasiantuntija. Ja vaikka viihtyisikin, niin jotain pientä viilattavaa voi silti olla.

Työhyvinvointiselvityksen onnistumiselle on ratkaisevan tärkeää, että vastauksia saadaan riittävästi, eikä kyselylomake lennä paperikeräykseen.

Tarkkailkaa siis postianne. Ikinä ei voi tietää, mitä tärkeää laatikkoon tulee. Ehkä kirje kaivatulta ystävältä, ehkä kirje meiltä työhyvinvointi-ihmisiltä? Auta meitä ja vastaa, me yritämme sitten auttaa sinua.

Kiitokset etukäteen kyselylomakkeen täyttämiseen annetusta ajasta!

Marja Kallioniemi

tutkija

Aarre Peltola

yliaktuaari

Luonnonvarakeskus

Metsäalan työhyvinvoinnista kysytään syksyn aikana.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hoitajien arvokasta työtä tuettava

Opetusala tarvitsee opettajarekisterin

Välitä viljelijästä -hanke on tuottanut tulosta – tehdyt toimet ovat parantaneet maatalousyrittäjien jaksamista