Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Mielipiteet

Liika hiilidioksidi pitää nielaista metsiin

Ilmastonmuutos on edennyt niin pitkälle, etteivät energiankulutuksen vähentäminen ja päästörajoitukset enää riitä torjumaan uhkaavaa katastrofia. Rajoitusten lisäksi on kyettävä poistamaan ilmakehään kertynyttä ”ylimääräistä” hiiltä. Ainoa tehokas, globaalisti riittävän järeä keino on metsän kasvatus ja käyttö siten, että hiiltä varastoidaan mahdollisimman tehokkaasti.

Tehtävä on monimutkainen mutta mahdollinen. Se vaatii kuitenkin jättimäisen rahoituksen. Olen pohtinut asiaa riippumattomassa työryhmässä yhdessä professorien Eero Paloheimon, Pentti Murolen ja Veli Pohjosen sekä ST1:n omistajan, DI Mika Anttosen kanssa.

On mahdollista, ettei ilmaston lämpenemistä voida enää rajoittaa IPCC:n edellyttämään 1,5 asteeseen. Jo käynnissä olevat muutokset voivat olla ihmiskunnan kannalta peruuttamattomia. Koska siitä ei ole varmuutta, on järkevän toimijan viisainta yrittää tehdä parhaansa lämpenemisen rajoittamiseksi.

Hiilidioksidipäästöjen päälähde on energiankulutus. Varsinkin länsimaissa on käynnistetty runsaasti toimia sekä energiankulutuksen vähentämiseksi että energiantuotannon muuttamiseksi vähäpäästöisemmäksi. Ne eivät enää yksinään riitä, koska energian kulutuksen globaali kasvu jatkuu musertavalla voimalla. Sen veturina on väestönkasvu. Päästöttömiä tuotantomuotoja, esimerkiksi ydinvoimaa, ei ehditä rakentaa niin nopeasti, että fossiilienergia voitaisiin korvata.

Ilmakehän liika hiilidioksidi on mahdollista ”niellä” ja varastoida kestävästi metsään ja sen tuotteisiin. Hansen (2017, NASA) arvioi poistettavan hiilen määräksi 150 miljardia tonnia vuoteen 2100 mennessä. Tämän tiedon avulla voidaan tarkastella maapallon metsityskelpoisia alueita, ja tehdä arvioita hankkeen toteutuksesta ja siihen tarvittavasta rahoituksesta. Maapallon metsityskelpoisia alueita on pinta-alaltaan eniten Saharassa ja Sahelissa, mutta samoja metodeja voidaan soveltaa muuallakin.

Professori Veli Pohjosen mukaan Saharan ja Sahelin yhteensä lähes yhdeksän miljoonan neliökilometrin alueelle istutettavat metsät voivat teoreettisesti sitoa 150 miljardia tonnia hiiltä vuoteen 2092 mennessä. Se edustaa noin neljännestä hiilen määrän kasvusta ilmakehässä vuoteen 2100 mennessä. Pohjosen arviot metsän kasvusta Afrikassa perustuvat vuosikymmenien havaintoihin eri puulajien istutustiheydestä, kasvusta ja hiilensidontakyvystä.

Kasvava metsä sitoo hiilidioksidia noin tonnin puukuutiometriä kohti, mutta metsäpinta-alan sitoma määrä riippuu suuresti muun muassa puiden kokojakaumasta, puiden tiheydestä, puulajista ja maaperästä. Ehdoton edellytys nopealle kasvulle on riittävä harvennus kasvuvaiheen aikana. Nieluvaikutus päättyy tietyssä iässä ja kääntyy negatiiviseksi.

Hiilen varastoinnin kannalta puun käyttöä rakentamiseen, sisustamiseen ja kalusteisiin kannattaa erityisesti suosia.

Saharan ja Sahelinin alueiden metsittämiseen tarvitaan työryhmän mukaan 70 vuotta ja se työllistäisi 80 miljoonaa afrikkalaista.

Parin ensimmäisen vuosikymmenen jälkeen taimiin, kasteluun ja muihin hoitotoimiin tarvittavan rahoituksen suuruus olisi vuosittain noin 200–300 miljardia euroa. Summa vastaa noin viidennestä globaaleista aseostoista tai olisi noin kaksi kertaa globaalin kehitysavun määrä. Tuottoja – metsäntuoton lisäksi – olisivat sekä hiilensidonta että sosiaalinen hyöty.

Suunnitelman teknistä toimivuutta tulisi testata Afrikkaan sijoitettavien pienehköjen pilottien (100 x100 neliökilometriä) avulla. Esimerkiksi pohjaveden riittävyys on tarkistettava ja varauduttava myös meriveden käyttöön ja suolanpoistoon.

Massiivista rahoitustarvetta tarkasteltaessa tulee muistaa, että jo pilotointi- ja hankevaiheessakin ”yhden osapuolen meno on toisen tulo”. Aikanaan kasvavaa metsää hyödynnetään tavanomaisilla ja uusillakin tavoilla, tietysti myös rakentamisessa.

Pilottien johtaminen ja rahoitus on vaativa tehtäväkokonaisuus, aluksi jopa ”viheliäinen”. Suomalaisyrityksillä on – julkishallinnon ohella – osaamista ja annettavaa jo piloteissa, puhumattakaan varsinaisista täyden mittakaavan hankkeista. Suomi voisi EU:n puheenjohtajamaana esittää pilottien käynnistämistä, ja vastata siten eurooppalaisen nuorison yhä äänekkäämpiin ilmaston pelastamista koskeviin vaatimuksiin.

Työryhmän esittämää Innovaatiota tulisi täsmentää nopeasti niin, että se voitaisiin esitellä Suomen ilmastoaloitteena. Suunnittelijoita ja muita hanketoteutuksen yritysosapuolia Suomestakin löytyisi varmasti. Täsmennettyä aloitetta tulisi testata parin pilotin avulla esimerkiksi EU:n johtaman julkisen riskirahoituksen turvin sekä teknisesti että hallinnollisesti soveliailla alueilla.

Pilottien edetessä ja työmenetelmien kehittyessä rahoituspohjaa tulisi laajentaa, aluksi julkisten kehityspankkien suuntaan.

Lauri Palojärvi

tekniikan tohtori

diplomi-insinööri

Energian kulutuksen globaali kasvu jatkuu musertavalla voimalla.
Lue lisää

Miten metsittäisin nyt?

Älypuhelinten hiilidioksidipäästöt ovat 7-kertaistuneet kymmenen vuoden aikana

Päästökaupan odotukset toteutumassa

Energiapolitiikka ei ole rakettitiedettä