LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Mielipiteet

Maakuntien kehittämistä ei pidä unohtaa

Suomessa vallitsee kiitettävä yksimielisyys sosiaali- ja terveydenpalveluiden rakenneuudistuksen tarpeellisuudesta. Uudistus on pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelman tärkein tavoite. Hallitus haluaa viimeinkin toteuttaa jo usealta edelliseltä hallitukselta kesken jääneen uudistuksen. Tämä olisi jo seitsemäs yritys toteuttaa sote-uudistus.

Sote-palveluiden järjestäminen on tarkoitus koota kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Näitä itsehallinnollisia maakuntia olisi hallitusohjelman mukaan 18. Nykyiset maakunnat ovat keskeisessä roolissa uudistuksen toteuttamisessa. Hallitusohjelmassa tarkoitetut itsehallintoalueet vastaavat nykyisiä maakuntia lukumäärältään ja pääosin myös maantieteelliseltä alueeltaan.

Maakuntien elinvoiman kehittäminen on hallitusohjelmassa jäänyt sivuosaan. Hallitusohjelmassa kylläkin todetaan itsehallinnollisten alueiden eli sote-maakuntien mahdollistavan vaiheittaisen siirtymisen monialaisiin maakuntiin. Monialaisia maakuntia valmistellaan parlamentaarisesti vuoden 2020 loppuun mennessä. Sen jälkeen valmistellaan tarvittava lainsäädäntö.

Sote-uudistuksen hallitessa julkista keskustelua on vaarana maakuntien muu kehittämisen unohtuminen. Maakunnat näyttävät ärsyttävän monia. Moni myös unohtaisin muun kuin soten. Suuret kaupungit eivät halua itsenäisiä maakuntia itsensä ja valtion väliin. Ministeriöissä vierastetaan itsenäisiä maakuntia ajamassa alueiden etuja.

Aluehallinto on perinteisesti ollut Suomessa osa keskushallintoa. 1600-luvulla perustetut läänit ja niitä seuranneet nykyiset aluehallintovirastot ja elykeskukset ovat edelleen osa keskitettyä, ylhäältä johdettua hallintoa. Ruotsin vallan aikana luotu keskitetty hallintojärjestelmä jatkui Venäjän vallan aikana, eikä siitä ole itsenäisessä Suomessa luovuttu.

Nykyiset maakunnat perustettiin 1994. Maakunnista on tämän jälkeen haluttu jopa kokonaan luopua ja keskittää kaikki aluehallinto valtion viranomaisille. Esimerkiksi Kataisen hallituksen asettama valtion alue- ja keskushallintoa uudistamista valmistellut Virsu-hanke ei työnsä alkuvaiheessa lainkaan tunnistanut nykyisten maakuntien asemaa.

Hallitusohjelman mukaan ei ole tulossa erikseen sote-­maakuntia ja muita tehtäviä hoitavia maakuntia. Sama itsehallinnollinen maakunta olisi vastuussa sote-palveluiden järjestämisestä ja hoitaisi nykyisille maakunnille kuuluvia ja muita monialaiselle maakunnalle tulevia tehtäviä.

Parlamentaarisen valmistelun ytimessä on, kuinka laajaksi uusien maakuntien monialaisuus muodostuu. Edellisen hallituksen tavoitteena oli kaikkiaan 25 tehtäväkokonaisuuden siirtäminen maakunnille.

Nykyisten maakuntien keskeinen tehtävä on aluekehityksen ja alueiden käytön suunnittelu. Maakuntien liitot ovat keskeisenä osana alueensa elinvoimaa painottaneet erityisesti alueen saavutettavuutta. Liikennejärjestelmän suunnittelu on käynnistynyt maakunnissa.

Elykeskusten liittäminen osaksi uusia maakuntia oli osa kaatunutta maakuntauudistusta. Elykeskukset ovat pääosin maakuntien kokoisia. Niillä on laaja vastuu alueensa elinkeinoista, työvoimasta, osaamisesta, liikenteestä, ympäristöstä ja luonnonvaroista. Nämä tehtävät yhdessä maakuntien liittojen kanssa muodostavat alueen elinvoiman kehittämisen ytimen.

Tämän syksyn aikana laadittava elykeskusten ja aluehallintovirastojen strategia vuosille 2020–2023 antaa hyvän pohjan hallitusohjelman tavoitteiden alueelliselle toimeenpanolle. Alueen elinvoiman vahvistamiseksi on huolehdittava maakuntien strategioiden ja ohjelmien kytkemisestä kiinteästi valtakunnallisiin tavoitteisiin.

Uudet maakunnat eivät todennäköisesti aloita ennen vuotta 2023. Lähivuosina tarvitaan tiivis kumppanuus valtion aluehallinnon ja nykyisten maakuntien välillä. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on oltava alueen elinvoimaa tukeva yhtenäinen ja itsenäinen maakuntahallinto.

Edellisen hallituksen aikana historiallinen maakuntauudistus jäi viime metreillä kesken. Samalla jäi toteutumatta alueellisen elinvoiman vahvistaminen.

Suomen talouden näkymät ovat tällä hetkellä hyvin epävarmoja. Lähivuosina talouskasvun arvioidaan hidastuvan. Tämän vuoksi tarvitaan kaikki keinot talouskasvun ylläpitämiseksi. Alueiden elinvoimasta ja talouden kehityksestä huolehtiminen on keskeinen osa koko maan talouden vahvistamista.

Antti Rinteen hallituksen on toteutettava ohjelmansa mukaisesti sekä sote- että monialaiset maakunnat, joissa asukkailla olisi suorat mahdollisuudet vaikuttaa alueensa sote-palveluihin ja elinvoimaan.

Pentti Mäkinen

maakuntajohtaja

Etelä-Savo

Alueiden elin- voimasta huolehtiminen on keskeinen osa koko maan talouden vahvistamista.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

OP paransi varovasti ennustetta tämän vuoden talouskasvusta – "pehmeässä laskussa"

Koko Suomea vahvistetaan

Lipposen virhe oli viedä Suomi euroon