LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Mielipiteet

Digitaalisuus ajaa painettuja lehtiä ahtaalle

Vihreiden puoluehallituksen päätös lopettaa Vihreä lanka -lehden taloudellinen tuki ei tullut yllätyksenä. Paperille painettavien lehtien ahdinkoa olemme seuranneet koko 2010-luvun ajan.

Kehitys koskee koko lehtikenttää. Sanomalehtien liiton tilasto kertoo, että painettujen sanomalehtien kuluttaja- ja mediamyyntitulot alenivat vuoden 2010 1,1 miljardista eurosta vuoteen 2018 mennessä 391 miljoonaa euroa. Samaan aikaan digitaalinen myynti kasvoi 101 miljoonaa euroa. Erotusta jää 290 miljoonaa euroa.

Luvut kuvaavat sitä murrosta, jonka keskellä sanomalehdet elävät. Kuluttajamyynnin eli levikin kehitys on myrkkyä. Sen pieneneminen vaikuttaa ilmoitusmyyntiin. Kun lehti ei tavoita riittävää määrää ihmisiä, ilmoittajien kiinnostus heikkenee ja hinnat laskevat.

Levikkikappaleiden väheneminen ei pienennä jakelu­kustannuksia, päinvastoin kustannus jaettavaa lehteä kohti kasvaa. Jakelu onkin lehden tekemisen kustannuseristä suurin, 30 prosenttia. Toimituksen kustannukset ovat noin 22 prosenttia. Painamisen osuus on 20 prosenttia.

Paino- ja jakelukustannuksia on vaikea supistaa. Sen vuoksi supistukset pitää kohdistaa muihin kuluihin. Myyntivoimaa ei vaikeassa tilanteessa voi kohtuuttomasti heikentää. Jäljelle jäävät sisältöön liittyvät kustannukset. Suomalaisissa mediayhtiöissä onkin viime vuosina eletty jatkuvien yt-neuvottelujen aikaa. Pienenevästä toimittajien määrästä seuraa, että sisältö supistuu.

Tarkasteltaessa sitä, kuinka digitaalisuus vaikuttaa arkipäiväämme, lehdenkustannusala on yksi valaisevimmista esimerkeistä. Monilla muilla toimialoilla kehitys ei vielä ole edennyt yhtä pitkälle.

Vaikka monet sanomalehden uskolliset lukijat valitsevat mieluummin paperilehden kuin sen julkaiseman sähköisen version, kehitys on vääjäämätöntä. Se näkyy paperilehden lukijakunnan ikärakenteessa, jossa vanheneva väestö on yliedustettuna. Suurten ikäluokkien hiipuminen tuleekin olemaan paperilehdille erittäin tiukka paikka.

Puoluelehdissä kytkös taloudelliseen kannattavuuteen ei ole yhtä suora, koska ne ovat nauttineet lehdistötukea. Vuonna 2008 erillinen lehdistö­tuki liitettiin osaksi yleistä puoluetukea. Syynä oli EU:n tulkinta, että lehdistötuki on yritystukea, joka asettaa lehtimarkkinoilla toimijat eriarvoiseen asemaan. Sen sijaan puoluetukena annetusta rahasta puolue voi haluamallaan tavalla jakaa rahaa omille julkaisuilleen.

Puolueet saavat puoluetukea noin 150 000 euroa kansan­edustajaa kohti. Vaalitulos voi siis heilutella puoluetuen määrää merkittävästi. Eri puolueet käyttävät lehdistötukeen ja muuhun viestintään saamastaan puoluetuesta 17–32 prosenttia. Pienimmän määrän 17 prosenttia käyttää Vihreät ja suurimman 32 prosenttia kokoomus.

Puoluelehdet ovat eläneet saamansa tuen varassa jo vuosi­kymmeniä, sillä niiden asema lehtikentässä on ollut heikko, levikit ovat olleet pieniä ja ilmoitustulo olematon. Julkai­semisen on mahdollistanut puolueiden antama tuki.

Puoluelehdet ovat siis tavoittaneet vain kaikkein uskollisimmat puolueiden kannattajat. Ne ovat saaneet kokoaan suuremman kuuluvuuden niissä tilanteissa, joissa eri mediat kommentoivat päivän politiikkaa, sillä puolue­lehdet kanavoivat oman taustayhteisönsä kantoja, joilla on arvokas merkitys yhteis­kunnallisessa keskustelussa.

Käynnissä oleva kehitys on johtanut siihen, että sisältöjä on ryhdytty tekemään entistä enemmän erilaisissa yhteenliittymissä, jotka tuottavat samaa sisältöä kaikille mukana oleville jäsenlehdilleen. Samaan aikaan kuitenkin Suomen tietotoimisto (STT) ajautui syviin taloudellisiin vaikeuksiin. STT:n merkitys etenkin maakuntalehtien laadukkaan sisällön tuottajana ja erityisesti ulkomaanuutisten välittäjänä on kuitenkin ollut erittäin merkittävä.

Päätös lopettaa Vihreä lanka on siis osa käynnissä olevaa kehitystä. Se, että kyseessä on juuri Vihreä lanka, selittyy myös sillä, että vihreiden kannattajakunta on suurissa kaupungeissa. Niissä paperilehden lukeminen on vähentynyt nopeimmin. Lopettavan, kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvän lehden levikki on 10 200 kappaletta.

Vihreiden politiikasta kiinnostunut väki on omaksunut sosiaalisen median omaksi viestintäkanavakseen.

Enemmän kuin murehtia lehden kuolemasta, on kannettava huolta siitä, että sosiaalinen media kehittyy oikeaa tietoa jakavien sisältöjen jakokanaviksi, jotka täyttävät saman tehtävän, johon journa­lismi on sitoutunut: turvata ja vahvistaa sananvapauden avulla demokratia ja kansalaisyhteiskunnan toteutumista.

Heikki Hakala

vapaa toimittaja

Suurten ikä­luokkien hiipuminen tulee olemaan paperilehdille erittäin tiukka paikka.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Posti ei kulje, mutta Posti nostaa hintoja – esittänyt asiakkailleen jopa 10 prosentin korotuksia

Tutkimus: Sanomisen sääntelyä ei saa lisätä, mutta rikoslaissa säilytettävä kiihottaminen kansanryhmää vastaan

Lukijalta: Lehtien vaikeuksien pääsyynä on, että ne palvelevat vapaamatkustajia paremmin kuin maksavia tilaajia