LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Mielipiteet

Talous on liian tärkeä aihe vaiettavaksi

Henkilökohtainen hyvinvointi kiinnostaa tätä nykyä monia. Konkreettinen todiste kiinnostuksesta nähtiin 18.–20. lokakuuta, kun I love me -messut houkuttelivat Helsingin Messukeskukseen 60 000 vierailijaa. Menossa on suoranainen hyvinvointibuumi.

Mutta mistä messuilla puhuttiin? Ainakin oikeanlaisen liikunnan ja ruokavalion merki­tyksestä – ne kun nousevat usein mieleen sanasta hyvinvointi. Jos keskittää kaiken tarmonsa näihin kahteen teemaan, voi kuitenkin sivuuttaa tärkeitä hyvinvoinnin osa­tekijöitä elämässään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) jakaa hyvin­voinnin kolmeen osatekijään: terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin ja koettuun hyvin­vointiin tai elämänlaatuun. Yksi tärkeä, mutta usein julkisesta keskustelusta unohtuva osatekijä on oma taloudellinen tilanne.

Uuden kyselytutkimuksemme perusteella taloudellisella hyvinvoinnilla on varsin merkittävä rooli hyvinvoinnin rakentamisessa. Tämän puolesta puhuu se, että omaa taloustilannetta pidetään merkittävämpänä hyvinvoinnin osatekijänä kuin esimerkiksi ruokavaliota, asuinolosuhteita tai työtä ja uraa. Tärkeimpinä hyvinvoinnin osatekijöinä pidetään terveyttä, henkistä hyvinvointia sekä ihmissuhteita.

Taloudellisen hyvinvoinnin tärkeydestä kertoo myös raha-asioista stressaaminen. Lähes joka toinen kokee raha-asioiden aiheuttaneen tai aiheuttavan jossain määrin stressiä. Seuraavaksi useimmin stressin koetaan johtuvan kiireestä. Kaikki tämä alleviivaa sitä, miten tärkeää raha-asioista olisi keskustella. Se ei kuitenkaan ole helppoa. Monelle meistä raha-asiat ovat tabu.

Vuonna 2017 teettämässämme kyselytutkimuksessa selvisi, että lähes joka kolmas ei puhu kovin avoimesti tai lainkaan omista raha-asioistaan. Erityisesti omat säästöt ja sijoitukset ovat tabu. Säästöistä ja sijoituksista puhutaan läheisten kanssa yhtä vähän tai jopa vähemmän kuin omista tunteista.

Kaikeksi onneksi keskustelu­kulttuuri vaikuttaisi olevan vapautumassa. Itse olen pannut merkille, että etenkin nuoret puhuvat reippaammin raha-asioistaan, mikä on rohkaisevaa.

Meidän kaikkien kannattaisi puhua raha-asioista rohkeammin toistemme – ja miksei myös talousalan ammattilaisten kanssa. Ajatustenvaihto muiden kanssa tarjoaa mahdollisuuden oppia ja saada oivalluksia. Näissä keskusteluissa nykyistä useampi saattaisi esimerkiksi hoksata, miten tärkeää meidän suomalaisten olisi säästää ja sijoittaa hieman enemmän.

Suomen Pankin mukaan koti­talouksilla on pankkitileillään yli 94 miljardia euroa. Tilasto­keskuksen tuoreimpien tietojen mukaan puolestaan tyypillisellä kotitaloudella on pankkitilillään säästössä noin 5 000 euroa. Perinteinen tilisäästäminen ei kuitenkaan enää kannata samaan tapaan kuin takavuosina.

Tällä hetkellä näyttää nimittäin siltä, että talletus­tileille maksettava korko pysyy erittäin matalana vielä vuosia. Tämä johtuu siitä, että tilien korkoja määrittelevä yleinen korkotaso näyttää juuttuneen ennätyksellisen matalalle tasolle vielä vuosiksi.

Juuri nyt olisikin tärkeää, että suomalaiset tutustuisivat myös esimerkiksi rahasto­säästämiseen. Näin toimimalla koti­talouksien varallisuus valjastettaisiin vähän rahakkaamman huomisen rakentamiseen.

Myös valtiovalta on huomannut tämän ja kannustaa sijoittamaan uuden osakesäästö­tilin välityksellä. Kaikki toimen­piteet, jotka kasvattavat intoa säästää ja sijoittaa, ovat tervetulleita. Omatoiminen sijoittaminen suoraan kotimaisiin pörssiosakkeisiin voi kuitenkin tuntua monesta vaikealta ja työläältä. Se ei onneksi olekaan ainoa tapa kerryttää ”käpy­varastoja” tulevan varalle.

Yksi suosiotaan vauhdilla kasvattava sijoitustapa on mikrosäästäminen. Kyseessä on ulkomailla trendiksi noussut ilmiö, jossa arkisia pieniä rahasummia sijoitetaan vähitellen esimerkiksi rahastoihin. Tämä voi tapahtua esimerkiksi siten, että jokaisesta korttiostoksesta siirretään syrjään euro. Suomessakin useampi pankki tarjoaa jo tällaisia palveluita, jotka ovat innostaneet kymmeniätuhansia suomalaisia mikrosäästäjiksi.

Mutta mikä sitten saisi aikaan perustavanlaatuisen muutoksen, joka innostaisi meidät puhumaan rohkeammin raha-asioista ja sijoittamaan kunnianhimoisemmin?

Itse kääntäisin katseet peiliin. Meillä vanhemmilla on nimittäin hyvät eväät kylvää muutoksen siemen. Tuoreen tutkimuksemme mukaan oma äiti ja isä ovat eniten ihaillut taloudelliset esikuvat omassa perheessä ja lähipiirissä.

Kirjoittaja on säästämisen ja sijoittamisen tuoteryhmäpäällikkö S-Pankissa.

Annika Pohtila

Ajatustenvaihto muiden kanssa tarjoaa mahdollisuuden oppia ja saada oivalluksia.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Aarre: Jo kansanparantajat luottivat puolukkaan – kirpeä marjamme ansaitsee yhä superruuan tittelin

Selkäkivut saavat monet suuntaamaan lääkärin vastaanotolle – vakuutuslääkäri kertoo, miten pidät huolta selästäsi

Maaseutu tuottaa hyvinvointia