Mielipiteet

EU:n maatalouspolitiikka ruokkii suuryrityksiä

Miljoonia euroja EU:n maa­taloustukia päätyy kouralliselle suuryrityksiä, joilla on usein vahvat siteet keskisen Itä- Euroopan maiden itsevaltaisiin ja populistisiin johtajiin.

EU:n maatalouspolitiikka (CAP) on vaurastuttanut esimerkiksi pääministeri Viktor Orbánin perheenjäseniä ja lähipiiriä Unkarissa. Tšekissä tunnetuin hyötyjä on pää­ministeri Andrej Babiš, jonka perustama monialakonserni Agrofert on yksi suurimpia EU-tukien saajia. Bulgariassa ja Slovakiassa maataloustukien vuoksi on tehty jopa mafiatyylisiä viljelymaiden kaappauksia.

New York Timesin julkaisema pitkä ja perusteellinen raportti marraskuun alussa toi päivänvaloon epäkohtia, joista Unkarin, Tšekin ja Slovakian oppositiopoliitikot ovat syyttäneet hallituksiaan jo vuosikausia. Amerikkalaislehti julkaisi jutun otsikolla ”Näin oligarkit ja populistit lypsävät EU:lta miljoonia”.

Kyse on isoista rahoista. Nyt päättyvällä budjettikaudella EU on maksanut maatalous­tukia yli 58 miljardia euroa vuodessa, josta esimerkiksi Unkarin osuus on 1,7 miljardia euroa (Suomi 855 miljoonaa euroa).

Slovakiassa ”maatalousmafia” alkoi paljastua, kun asiaa tutkinut nuori tutkiva toimittaja Ján Kuciak murhattiin helmikuussa 2018. Kuciak oli saanut selville, että italialaisia gangstereita oli soluttautunut maatalousalalle luomalla ensin suhteet Slovakian politiikan huipulle. Paikallisia viljelijöitä oli kiristetty ja jopa hakattu, jotta nämä luopuisivat maistaan.

Toimittajamurha nostatti valtavan kohun Slovakiassa ja useita ministereitä erosi.

Unkarissa viljelysmaiden keskittäminen hallitusta lähellä oleville liikemiehille alkoi jo Orbánin ensimmäisellä pääministerikaudella 1998–2002. Orbán yksityisti 12 suurtilaa, ja omaisuus päätyi hänen tuttavapiirilleen, joka pääsi käsiksi maataloustukiin Unkarin liityttyä EU:hun vuonna 2004. Liikemiesrypäs tunnetaan Unkarissa pilkkanimillä ”vihreät paronit” ja ”likainen tusina”.

Nykyisen hallituskautensa puolivälissä vuonna 2015 Orbánin hallinto huutokauppasi satojatuhansia hehtaareita valtion omistamia viljelysmaita. Alkuperäinen idea oli antaa ne edullisesti paikallisille viljelijöille, jotka olivat vuokranneet maita.

Eri selvitysten mukaan paikalliset viljelijät saivat huutokaupatuista maista vain 10–20 prosenttia, ja valtaosa päätyi liikemiehille, joilla on yhteydet Orbániin. Esimerkiksi pääministerin lapsuuden­ystävästä Lőrinc Mészárosista ja vävystä István Tiborczista tuli suurmaanomistajia. Monialayrittäjä Mészáros on Unkarin toiseksi rikkain mies ja vävykin Forbesin listalla sadan vauraimman joukossa.

New York Timesin jutun mukaan Unkariin on syntynyt ”moderni feodalistinen järjestelmä”, jossa hallitukselle uskolliset ”lääninherrat” teettävät työt pienviljelijöillä ja nostavat itse EU-tuet.

Tšekissä pääministeri Andrej Babišia epäiltiin myös henkilökohtaisesti EU-tukien väärinkäytöstä.

Syytösten mukaan Babiš oli erottanut maatilansa Agrofertistä, jotta se olisi oikeutettu yli kahden miljoonan euron EU-tukiin. EU-komission alainen petostentorjuntavirasto OLAF ja paikallinen poliisi suosittivat virallisten syytteiden nostamista. Syyttäjä kuitenkin ilmoitti syyskuussa 2019, etteivät rikosepäilyt anna aihetta syytteisiin.

Babiš oli 35 000 ihmistä työllistävän Agrofertin ainoa omistaja vuoteen 2017, jolloin hänestä tuli Tšekin pää­ministeri. Välttääkseen etu­ristiriidat, Babiš siirsi yrityksen perheensä ja lakimiestensä hallinnoimalle säätiölle.

Agrofert on yli 200 yrityksen rypäs, ja se sai esimerkiksi viime vuonna lähes 40 miljoonaa euroa EU:n maataloustukia. Korruption vastaista taistelua käyvä Transparency International kuitenkin väittää, että todellinen edunsaaja on Babiš itse. Opposition kansanedustaja Lukáš Wagenknecht on vaatinut, että Eurooppa- neuvosto jääväisi Babišin parhaillaan käytävistä EU:n talousarviokeskusteluista.

EU:lta puuttuvat kunnolliset työkalut valvoa sääntöjensä noudattamista. Petosten­torjuntavirasto (Olaf) ei ole toimivaltaa nostaa syytteitä. Se voi ainoastaan antaa suosituksia kansallisille viran­omaisille, jos se havaitsee epäselvyyksiä tukirahojen käytössä.

Järeämpi työkalu eli EU:n yhteinen syyttäjänvirasto (EPPO) on vasta perusteilla. Se saa oikeuden asettaa syytteeseen ja viedä oikeuteen rikoksista epäillyt.

Kaikki EU-maat eivät kuitenkaan aio liittyä EPP:oon, sillä ne haluavat säilyttää lainvalvonnan omissa käsissään. Esimerkiksi Unkari on ilmoittanut, että se jää ulkopuolelle.

OLAF:n tuoreimman raportin mukaan Unkari on ykkönen EU-tukien väärinkäyttäjänä. OLAF:n suositti 40 tapauksen tutkimista vuosina 2012–2018, mutta Unkarin viranomaiset ottivat käsittelyyn niistä vain puolet ja yhdeksän tapausta johti syytteisiin.

Tuula Koponen

Vapaa toimittaja, joka seuraa Keskisen Itä-Euroopan ja Balkanin tapahtumia

EU:lta puuttuvat kunnolliset työkalut valvoa sääntöjensä noudattamista.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

EU-parlamentin valiokunta haluaisi ajaa alas ydinvoiman ja päättää soiden kuivatukset – "Ei tosiaankaan järkeä luopua"

EU-mailta vihreää valoa komission kuivuustukitoimille – muutoksia viherryttämissääntöihin ja maksuaikatauluihin

Oikeusvaltioperiaatteen merkitys