Mielipiteet

Rakentamisen päästökeskustelu mustavalkoista

Ilmastonmuutos vaikuttaa läpi yhteiskunnan ja muokkaa kaikkien toimialojen käytänteitä. Päästöjä on leikattava systemaattisesti, laajasti ja radikaalisti. Rakentaminen ei muodosta poikkeusta. Sen päästövähennyksistä käyty debatti on kuitenkin ollut turhan mustavalkoista.

Erityisen paljon on puhuttu neljän materiaalin eli muovin, teräksen, alumiinin ja sementin päästöjen vähentämisestä. Haluamme toimialan edustajina ja tuoreen tutkimustiedon nojalla esittää kriittisen huomion rakentamisessa vallitsevaan ”valikoivaan päästötarkasteluun”. Tällä tarkoitamme kaiken sääntelyn yhdenvertaisuusvaatimuksen hylkäämistä suosimalla yhtä rakennusmateriaalia muiden kustannuksella.

Huolemme rakentamisen päästökeskustelun vääristymästä ei ole mielipide. Esimerkiksi Suomen uuden hallituksen ohjelmassa ohjataan suoraan resursseja puurakentamisen tueksi perustelujen nojatessa vahvasti nimenomaan ilmastonmuutokseen ja hiilidioksidipäästöihin.

Mittakaavaesimerkki osoittaa kuitenkin nopeasti ongelman: suomalainen sementtiteollisuus tuottaa vuosittain vajaan miljoonan hiilidioksidi­tonnin päästön. Tämä on vain noin seitsemäsosa yhden ainoan Pohjois-Suomen Kemiin kaavaillun ja päättäjien jo tukeman sellutehtaan hiilidioksidipäästöistä.

Vähälle huomiolle on jäänyt se, että edellä mainitun ”seitsemäsosapäästön” vastineeksi saamme rakennusmateriaalia, joka mahdollistaa edullisten, toimivien ja turvallisten rakennusten rakentamisen jopa 200 vuoden käyttöiälle. Betonirakenteet ovat useimmissa tapauksissa äärimmäisen vikasietoisia ja yksinkertaisesta rakenteestaan johtuen helppoja ylläpitää.

Kestävä kaupungistuminen, joka tiiviin kaupunkirakenteen myötä tukee ilmastonmuutoksen torjuntaa, suorastaan edellyttää kiviainespohjaista rakentamista.

Rakentamisen hiilijalanjälkeä jäljitettäessä on myös oltava tarkkana. Puun hiilijalanjälki on betonia pienempi tuotetasolla, mutta kun vertaillaan asiaa rakentamismääräysten vaatimalla tavalla rakennuksen osana, materiaaleilla ei ole käytännössä eroa.

Riippumattomat selvitykset (esim. Sitran selvitys 63 tai SP Rapport 2015:70) eivät löydä merkittävää eroa rakennusmateriaalien välillä. Tutkitusti puukerrostaloa ei siis voi pitää sen ympäristöystävällisempänä kuin betonistakaan, jos ei merkittävästi huonompanakaan.

Tuoreessa rakentamisen elinkaariarviointiin perehtyneen norjalaisen Østfoldforskning-tutkimusorganisaation laatimassa selvityksessä on tutkittu elinkaari- eli niin sanottu LCA-laskennalla erikorkuisten toimistorakennusten runkorakenteiden hiilidioksidipäästöjä.

Norjan betoniteollisuus halusi tämän tutkimuksen avulla selvittää puu- ja betonirakenteiden hiilidioksidipäästöt niin, että vertailtavat rakenteet täyttävät samat toiminnalliset vaatimukset. Rakennusten päärunkomateriaaleina tutkimuksessa olivat betonielementti ja puu.

Selvityksen mukaan yli 4-kerroksisissa toimistorakennuksissa betonielementtirungolla saatiin pienimmät päästöt. Tutkimuksen mukaan ei ole perustetta väittää, että puu olisi ympäristöystävällisempää kuin betoni. Rakentamisen tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää useilla erityyppisillä tuote- ja toteutusratkaisuilla materiaalien perusvalinnasta riippumatta.

Päästöjen pienentymistä voidaan edistää antamalla tuotevalmistajille ja urakoitsijoille enemmän vapautta hyödyntää asiantuntemustaan ja osaamistaan innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseksi.

Erinomainen esimerkki innovaatioiden voimasta päästöjen vähentämisessä on vihreä sementti. Sementtiä käytetään betonin sideaineena. Vihreän sementin hiilidioksidipäästöjä on vähennetty korvaamalla poltettua sementtiklinkkeriä seosaineilla ja käyttämällä sementin poltossa energiatehokkaampia laitteita sekä bio- ja kierrätyspolttoaineita.

Klinkkeriä korvaavana seosaineena käytetään erityisesti teräksen tuotannossa syntyvää masuunikuonaa ja kivihiilen poltosta jäävää lentotuhkaa. Lopullisena ratkaisuna voi olla kokonaan klinkkeritön sementti, minkä myötä päästään kokonaan eroon kasvihuonekaasupäästöistä.

Toimialalla on johdonmukaisesti kehitetty uusia päästöjä leikkaavia ratkaisuja. Päästöjä onkin suomalaisessa sementtiteollisuudessa jo onnistuttu leikkaamaan jo yli 20 prosenttia, mikä on Euroopan kärkitasoa. Näitä tuloksia synnyttäviä innovaatioita ruokitaan materiaalineutraalilla sääntelyllä ja tukahdutetaan syrjivällä politiikalla.

Jussi Mattila

toimitusjohtaja

Betoniteollisuus ry

John-Erik Reiersen

Daglig leder

Betongelementforeningen

Betonirakenteet ovat useimmissa tapauksissa äärimmäisen vikasietoisia ja helppoja ylläpitää.

Lue lisää