Mielipiteet

Uudet jalostustekniikat tulevat – EU laahaa perässä

Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella valmisteltiin EU:n neuvostossa kaikkien jäsen­valtioiden tukema päätös, jossa pyydetään EU:n komissiota tekemään selvitys uusien jalostus­menetelmien lain­säädännöllisestä asemasta.

Uusien jalostusmenetelmien merkitys kasvaa, kun juuri kautensa aloittanut komissio ryhtyy toimeenpanemaan strategisen ohjelmansa Green Dealin.

Ohjelmassa otetaan voimakkaasti kantaa kasvin­suojeluaineiden, lannoitteiden ja antibioottien vähentämiseksi. Kasvien ja eläinten terveys­ongelmat ovat kuitenkin kasvamassa ja maailman kasvava väestö tarvitsee ruokaa. Uudet kasvinjalostustekniikat ovat väline vastaamaan näihin haasteisiin.

EU-tuomioistuin antoi viime vuonna tuomion, jossa uusilla tekniikoilla, kuten CRISPR-­Cas-tekniikalla ja erityisillä geenien muokkaus­tekniikoilla tuotettuihin organismeihin sovelletaan geenitekniikkadirektiiviä. Näitä tekniikoita koskee myös perinteisten muuntogeenisten organismien (gmo) hyväksymis­menettely.

Päätös selkeytti tilannetta oikeudellisesti, mutta se nosti esille ongelmia, jotka vaikuttavat muun muassa Euroopan kasvinjalostusteollisuuteen ja -tutkimukseen mutta myös erityisesti EU:n ja kolmansien maiden väliseen elintarvikekauppaan. EU:n tuomioistuimen päätös sitoo jäsenvaltioita oikeudellisesti.

Geenieditointi nopeuttaa kasvinjalostusta, ja sen avulla kehitetään viljelyvarmoja kasveja sekä kasvien terveys­ominaisuuksia. Geeni­editointia voitaisiin käyttää esimerkiksi tähkäidännän estämiseen ja tuholaiskestävyyden parantamiseen. Lisäksi voitaisiin tukea ruokainnovaatioiden kehitystä parantamalla kasvien terveysominaisuuksia poistamalla allergeenejä.

Uusilla kasvinjalostusmenetelmillä voidaan myös jalostaa nopeammin muuttuvaan ilmastoon ja olosuhteisiin sopeutuvia kasveja.

Uudet mutageneesitekniikat eroavat perinteisistä siten, että uusilla menetelmillä mutaatio voidaan kohdistaa haluttuun genomin kohtaan eikä perintöainekseen synny sattumanvaraisesti muita mutaatioita, joita joudutaan jälkikäteen poistamaan.

EU:n ulkopuolella uusia tekniikoita hyödynnetään jo. Maailmankaupassa alkaa lähivuosina liikkua geenieditoituja kasveja Yhdysvalloista, Brasiliasta, Argentiinasta, Australiasta ja Venäjältä.

GMO-hyväksymisvaatimusten takia pienet ja keskisuuret yritykset, kuten Suomessa Boreal Kasvinjalostus Oy, eivät välttämättä pysty hyödyntämään nykyaikaisia, kohdennettuja, nopeita, suhteellisen helppoja ja halpoja menetelmiä.

On mahdollista, että kasvinjalostusyritykset siirtyvät pois EU:sta tiukan sääntelyn vuoksi. Suurilla monikansallisilla yrityksillä sen sijaan on varaa EU:n pitkiin, kalliisiin ja epävarmoihin lupamenettelyihin.

Uusilla tekniikoilla kehitettävien lääke- ja rokotevalmisteiden tuotekehitystyö EU:ssa vaikeutuu ja hidastuu vaadittavien lupamenettelyiden takia, samoin kuin alan kansainvälinen yhteistyö.

Ulkomaiset toimijat eivät hae uusilla mutageneesitekniikoilla kehitetyille lääke- ja rokotevalmisteilleen myynti­lupaa EU-alueelle, ellei valmisteiden myyntipotentiaali ole aivan erityisen suuri.

Uusiin teknologioihin panostavat tutkijat, tutkimuslaitokset ja yritykset siirtyvät EU:n ulkopuolelle (aivo- ja pääomavienti).

Uusia mutageneesi­menetelmiä on käytetty myös tuotantoeläinten jalostukseen, esimerkkeinä mainittakoon nupopäinen nauta sekä sikojen vastustuskyky afrikkalaiselle sikarutolle. Näiden ja vastaavien eläinjalostussovellusten hyödyntäminen EU:ssa ei ole jatkossa todennäköistä.

Muualla maailmassa menetelmiä tultaneen käyttämään sekä tuotanto- että lemmikkieläinjalostuksessa. Osa suunnitelluista sovelluksista tähtää tehokkaampaan rehunkäyttöön, taudinkestävyyteen tai eläinten hyvinvointiin liittyviin ominaisuuksiin.

Uusilla mutageneesitekniikoilla tuotettuja organismeja on useissa tapauksissa mahdotonta erottaa analyyseillä luonnollisista geneettisistä varianteista tai perinteisillä mutageneesitekniikoilla tuotetuista organismeista.

Tekniikoiden valvonta on hankalaa, jollei mahdotonta, mutta myös kallista ja vaatii sekä teknisiä että henkilö­resursseja.

EU-tuomioistuimen päätös on tuonut tarpeen tarkastella uudelleen geenitekniikka­direktiivien ajantasaisuutta ja niiden soveltamisalaa uusien mutageneesitekniikoiden osalta. Direktiivejä ei ole mukautettu tekniseen kehitykseen 20:n viime vuoden aikana.

EU:n geenitekniikka­direktiivien toimeenpano oikeudellisesti kestävällä, oikeudenmukaisella ja suhteellisella tavalla on vaikeaa.

Räikeimmillään nykyinen sääntely johtaa tilanteeseen, jossa ympäristölle tai terveydelle haitalliseen villityyppiseen tai perinteisillä menetelmillä muokattuun organismiin kohdistuu vähemmän tai ei lainkaan sääntelyä verrattuna samaan organismiin, josta haitalliset ominaisuudet on poistettu geenitekniikan avulla.

Kirsi Heinonen

erityisasiantuntija

ulkoministeriö

Suomen pysyvä ­Edustusto EU:ssa

EU:n ulkopuolella uusia tekniikoita hyödynnetään jo.

Lue lisää

Uutta potkua Itämeri-yhteistyöhön

”Olen huomannut, miten populistista keskustelua Suomessa käydään ja siinä erityisesti naudat ovat suurin pahis" – kotieläinlobbarin arki eletään Valtimolla ja Brysselissä

UPM:n Pesonen: "Teollisuus takaa hiilivaraston säilymisen"

EU:n päästövähennystavoite kiristyy – komission puheenjohtajan suurpuhe nosti esiin puurakentamisen ja hiilinielut