Maaseudun ja kaupungin liitto - Mielipidekirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Mielipiteet

Maaseudun ja kaupungin liitto

Osallistuin tammikuussa Elinvoimainen Lohja -tilaisuuteen. Lohja on kaupunki ja siellä on noin 40 kylää. Tilaisuudessa oli väkeä 230 henkeä. Kylien tulevaisuus ja vuorovaikutus oman kaupungin sekä pääkaupunkiseudun kanssa kiinnosti ja puhutti. Henki oli yhteisyyttä hakeva, vastakkaisuutta vieroksuva.

Valtakunnan tasolla kaupungistumista pidetään annettuna ja Maaseutu-Suomi näyttää menetetyltä. Kartat alueiden ”voittajista” ja ”häviäjistä” täyttävät lehtiä ja somea. Antautumisen meininki painaa.

Mielestäni 2020-luvun yksi tärkeimmistä Suomea eheyttävistä ja ihmisiä yhdistävistä asioista on, maaseutu ja kaupunki löytävät sellaisen yhteisen sävelen, jolla molemmat elämänmuodot ovat arvossa ja yhteiselo sujuu. Näen siinä modernia ajattelua, jolle löytyvät perusteet ilmaston, talouden, kansallisvarallisuuden, alue­rakenteen, työllisyyden, kulttuurin, fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin näkökulmista.

Arvotasolla kaupungin ja maaseudun liitolle on tilaus. Mielipidemittaukset kertovat, että koko Suomi halutaan pitää asuttuna ja maaseudulle muutosta haaveilee lähes miljoona suomalaista.

On muistettava, että maaseutu on muutakin kuin maa- ja metsätaloutta. Noin 40 000 maatilan lisäksi maaseudulla on 30 000 yritystä. Moni maalla asuva käy kaupungissa töissä; opettajina, hoitoalalla, teollisuuden palveluksessa ja asiantuntijatehtävissä.

Ihmisten identiteetissä on sekä kaupunkilaisuutta että maalaisuutta. Monen kaupunkilaisen juuret ovat maaseudulla. Maalla asuvat ovat tiiviissä yhteydessä omien kaupungissa asuvien lastensa ja lastenlastensa kanssa. Ihmisten omat yhteydet ovat niitä merkityksellisempiä. Ne avaavat silmiä ymmärtämään ja antamaan arvon myös toisenlaiselle elämänpiirille.

Keskusteluun on noussut yhä vahvemmin termi monipaikkaisuus. Myönnän, että ilmaisu on kömpelö ja käsitteellinen mutta paremman puutteessa käyvä.

Tuoreeltaan se löytyy niin Sitran megatrendi -päivityksestä, Suomen Tieyhdistyksen raportista kuin Marinin hallitusohjelmasta. Omaan sanavarastooni se on kuulunut aktiivisesti sen jälkeen, kun kunta- ja uudistusministerinä minulle kirkastui, että kaksois­kuntalaisuus ei ole valtion­osuus-, verotus- ja demokratia­näkökulmien vuoksi helposti toteutettavissa.

Monipaikkaisuus ei ole terminä juridinen. Sillä tarkoitetaan yleensä sitä, että yhä useammalla ihmisellä on saman­aikaisesti vahvoja sidoksia useampaan paikkakuntaan. Siteet liittyvät muun muassa asumiseen, vapaa-ajanviettoon, työhön, opintoihin, sukulaisiin ja ihmissuhteisiin, harrastuksiin ja omistamiseen.

Tunnettuja tosiasioita esimerkiksi on, että Suomessa on yli 500 000 kesämökkiä ja noin puolet metsänomistajista on jo kaupunkilaisia.

Haluammeko edistää monipaikkaisuutta ja miten?

Valtiovallalla on tässä tärkeä rooli. Monipaikkaisuuden tiedostaminen on asiana niin uusi, että lainsäädännössä sitä ei ole tähän mennessä juurikaan huomioitu. Sentään uusi työaikalaki mahdollistaa niin sanotun joustotyön. Sen mukaan työntekijä voi tehdä aiempaa enemmän työtä oman työpisteensä ulkopuolella.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa pääsemme parhaiten eteenpäin, kun keinot ovat laajasti suomalaisten hyväksyttävissä. Liikenteen päästövähennyksiä ei voi maksattaa maaseudun autoilijalla.

Bio- ja kiertotalous ovat Suomen kannalta ratkaisevassa asemassa. Maaseudun ja kaupungin on löydettävä yhteiset parhaat innovaatiot ja käytännöt panostaa kierto­talouteen, uusiutuvaan energiaan, vihreään teollisuuteen, maa-ainesten fiksuun käyttöön, puurakentamiseen ja lähiruokaan. Kaikki ei ole valmista heti nyt, mutta suunnan on oltava yhteinen.

Ilmaston, huoltovarmuuden ja elinkeinoelämän näkökulmista maaseudun merkitys kaupungille on kiistaton. Maaseudulla on myös valtavasti henkistä ja kulttuurista arvoa kaikille. Luonto, metsät, järvet, hoidetut kulttuuriympäristöt ja hiljaisuus nousevat esiin kysyttäessä, mikä maaseudussa vetää puoleensa.

Nyt teemme valtakunnallisesti ja alueellisesti erillisiä kaupunki- ja maaseutuohjelmia. Olisiko nyt aika lieventää jakoajattelua ja viedä katse ja toiminta kaupungin ja maaseudun yhteiselon syventämiseen?

Tässä olisi työnsarkaa hallitukselle, puolueille, järjestöille, kunnille, maakunnille, tiedeyhteisölle ja yrityksille.

Anu Vehviläinen

kansanedustaja (kesk.)

Tässä olisi työnsarkaa hallitukselle, puolueille, järjestöille, kunnille, maakunnille, tiedeyhteisölle ja yrityksille.

Lue lisää

Maaseudun yritykset kestivät koronan iskun muita paremmin – EK:n johtaja näkee elintarviketeollisuudessa tulevaisuuden kasvualan

Monikuntalaisuus on nyt megatrendi

Eduskunnan tuore puhemies kävi kahdenkeskisen keskustelun Mäenpään kanssa – "Asia on nyt loppuun käsitelty"

Eduskunnassa varaudutaan jo syksyn mahdollisiin poikkeustilanteisiin: Tarvittaessa etä-äänestykset hoidettaisiin puhelimella