Mielipiteet

Julkisen talouden kriisi uhkaa hyvinvointivaltiota

Suomen julkinen talous on kuilun partaalla. Valtio ottaa velkaa, kunnat ja sairaanhoito­piirit tekevät isoa alijäämää. Veroprosenttia korotti 57 kuntaa, mikä koskee suoraan joka viidettä suomalaista. Kestävyysvaje syvenee koko ajan. Ikääntymisestä aiheutuvat menot kasvavat 500 miljoonaa euroa vuodessa.

Rinteen/Marinin hallitus on suhtautunut julkisen talouden ongelmaan huolettomasti. Aktiivimallista on luovuttu, passiivista sosiaaliturvaa korotettu ja perhevapaita pidennetään. Nämä saattavat tuntua kivoilta päätöksiltä, mutta ne heikentävät työllisyyttä ja syventävät julkisen talouden alijäämää, eli nykyinen sukupolvi lainaa lapsiltaan.

Hallitus toteuttaa osan vaalilupauksista taloudellisista realiteeteista riippumatta. Kansalaisten etuisuuksia halutaan parantaa, vaikka jo nykyi­setkin rahoitetaan osittain velalla. Valtion omaisuutta myydään ja myyntituloja käytetään pysyvien menojen lisäämiseen. Tätä markkinoidaan investointina.

Talouspolitiikka on elvyttävää, vaikka kyse ei ole suhdanne- vaan rakenne­ongelmasta.

Hallituksen talouspolitiikkaa ovat arvostelleet Talouden arviointineuvosto, Suomen Pankki ja IMF. EU laittoi Suomen tarkkailuluokalle. Näihin varoituksiin hallitus on viitannut kintaalla.

Hallituksen julkista taloutta vahvistavien päätösten lista on lyhyt ja kattaa vain pienen osan menolisäyksistä. Hallitus­ohjelman tavoitteeseen julkisen talouden tasapainosta vuonna 2023 ei usko enää kukaan.

Edessä ovat julkisen sektorin palkkaneuvottelut. Tavoitteet yleistä linjaa suuremmista korotuksista ovat myrkkyä kunnille. Osa julkisesta sektorista, kuten terveys- ja sosiaali­ala, kärsii työvoimapulasta, jolloin palkat yleensä nousevat. Maksajan pussi on kuitenkin tyhjä. Jos valtio rientää apuun, se joutuu lisäämään omaa velanottoaan.

Kuntien ongelmia lisää, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa kuntien tuloja nopeammin. Tämä ei johdu vain väestön ikääntymisestä. Kasvava tarve kohdistuu myös lasten ja nuorten palveluihin. Yhä useampi lapsi on erityisen tuen tarpeessa. Yleisin sairas­eläkkeelle jäämisen syy on mielenterveysongelma. Huumeiden käytön kasvu aiheuttaa lisämenoja aina menetetyistä työpäivistä oheisrikollisuuteen asti.

Paras tapa vahvistaa julkista taloutta olisi edistää työllisyyttä. Hallituksen tavoite on lisätä työllisyyttä 30 000 hengellä. Julkisen talouden tasapainottamisen tarvittaisiin kuitenkin 120 000 työpaikkaa. Uusien työpaikkojen pitäisi olla markkinoilla syntyneitä, ei veronmaksajien osittain kustantamia palkkatuki- tai harjoittelupaikkoja.

Nopeasti työllisyyttä voisi parantaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastamalla, eläkeputken poistolla, paikallisen sopimisen ulottamisella myös pieniin yrityksiin ja työperäistä maahanmuuttoa edistämällä. Hallituksen rohkeus riittänee vain ulkomaisen rekrytoinnin helpottamiseen ja siihenkin rajallisesti.

Marinin hallitus tinkinee työllisyystavoitteestaan ennen kuin tarttuu SAK:n vastustamiin keinoihin. Jos näin käy, niin julkisen talouden kuoppa syvenee. Sipilän hallitus uskalsi edistää työllisyyttä ja maahan syntyi 140 000 työpaikkaa.

Julkisen talouden ongelmat tuntuvat nopeasti arjessa. Rahoituksesta riippuu, kuinka nopeasti pääsee lääkäriin, missä kunnossa on kylätie ja paljonko jää rahaa käyttöön verojen jälkeen. Se näkyy myös siinä, miten on töitä. Yt-neuvotteluja on ympäri maata meneillään kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja yliopistoissa.

Tätä menoa hallitus tulee jättämään seuraajilleen saman­laisen kuopan, kun Sipilän hallituksella oli työnsä alussa. Silloin taustalla oli maailmanlaajuinen lama. Nyt velkaa otetaan kasvukaudellakin, vaikka hyvinvointivaltion teoreettisena isänä pidetty John Maynard Keynes opetti toimimaan juuri päinvastoin.

Viime kädessä kyse on siitä, millaisen maan jätämme tuleville sukupolvelle. Onko se pohjoismainen hyvinvointivaltio, jossa mahdollisuuksien tasa-arvosta pidetään kiinni, mutta menot sopeutetaan kestävästi tuloihin? Vai ajaudummeko helläkätisellä talouspolitiikalla ”Amerikan tielle”, jossa yhteisten rahojen vähentyessä yliopisto-opiskelun maksaa opiskelija itse ja sairaalan luukulla kysellään luottokorttia.

Hyvinvointivaltiota eivät puolusta ne, jotka lupaavat etuja, joihin ei ole varaa. Todellisia puolustajia ovat ne, jotka uskaltavat pitää nyöristä kiinni silloinkin, kun se ei ole suosittua.

Arto Satonen

kansanedustaja (kok.)

Sipilän hallitus uskalsi edistää työllisyyttä ja maahan syntyi 140 000 työpaikkaa.

Lue lisää