Hellan kulmalla

Halalia pääsiäispöytään?

Terhi Torikka: Käytännössä siis monessa suomalaisessa pääsiäispöydässä juhlitaan halal-teurastetulla lihalla.

Lammas kuuluu yhä vahvasti pääsiäisen ruokapöytään. Perinne näkyy kulutuksessa hetkellisenä kolmin- tai jopa nelinkertaistumisena, arvioi TNS Gallup.

Kotimainen tuotanto on kasvanut nopeasti, ja noin puoleen juhlapöydistä löytyy jo kotimaista karitsaa. Näin siis ainakin, jos kuluttaja muistaa suunnitella hankinnan ajoissa ja on valmis maksamaan hieman tuontilihaa kovemman hinnan.

Vaihtoehdoksi jää etsiä pöytään muuta tai turvautua ulkomaiseen lampaaseen. Tuonnin alkuperämaa on useimmiten Uusi-Seelanti. Siellä kaikki lampaat ja naudat halal-teurastetaan, jotta ne soveltuvat myös islaminuskoisille kuluttajille. Samasta syystä halal-teurastus on yleistä myös Euroopassa.

Käytännössä siis monessa suomalaisessa pääsiäispöydässä juhlitaan halal-teurastetulla lihalla.

Kaikkia ajatus ei ehkä miellytä. Halal-teurastuksesta liikkuu paljon väärinkäsityksiä, ja myös käytäntöjä on erilaisia eri maissa.

Suomessa halal-teurastettava eläin tainnutetaan ennen veren laskua, kuten teurastuksessa muutenkin. Lisäksi eläinlääkäri valvoo aina uskonnollista teurastusta.

Tavanomaisesta lampaan teurastuksesta halalin erottaa siis lähinnä rukous ja teurastajan uskonto. Näin on Suomen lisäksi ainakin Uudessa-Seelannissa ja Ruotsissa. Termi halal ei siis välttämättä tee lihasta eettisesti yhtään muuta lihaa huonompaa. Sen ratkaisee teurastusmaan lainsäädäntö.

Se, kannattaako muuten ostaa maailman toiselta puolen kuljetettua lihaa, on sitten toinen asia. Itse kokkaisin pääsiäisenä vaikka ylämaankarjaa tai riistaa, jos kotimainen karitsa olisi jäänyt saamatta.

Kolumnia on muokattu Suomen teurastuskäytännön osalta 24.3.2016.

 

Lue lisää