Kolumnit

Lentovero on ilmastoahdistuksen anekauppaa

Ilkka Hemmilä
Kolumnit 14.05.2018

Kun vero kirstuun kilahtaa, sielu Thaimaahan vilahtaa.

Tarttis tehrä jotain.

Ajatus tulee mieleen, kun lukee suomalaisten mietteitä lentämiselle lätkäistävästä haittaverosta.

Monen Suomessa keskustelevan asian tavoin lentoveroidea on napattu Ruotsista. Länsinaapurimme otti huhtikuun alussa käyttöön veron, joka lisää lentolipun hintaan 6–40 euroa, matkan pituudesta riippuen. Uudistuksen takana on halu hillitä ympäristöä kuormittavaa lentämistä.

Mallin siirtämistä Suomeen ilmastosyistä kannattaa yli puolet suomalaisista, 53 %, kertoi Helsingin Sanomien teettämä kysely runsas viikko sitten (HS 4.5.). Ajatusta vastusti reilu kolmannes ja 10 % jätti kantansa kertomatta.

Tulosten taustalla näkyy huoli ilmastonmuutoksesta. Siihen liittyvät laskelmat ja vaikutukset jylläävät julkisuudessa päivittäin. Tilanteen vakavuuden tiedostaa nyt jokainen: se jyrää meitin.

Uhan edessä lentoliikenne on yksi houkuttelevista kiristyskohteista. Varsinkin pitkät lomalennot, esimerkiksi Suomesta Thaimaahan, voivat lisätä huomattavasti yksittäisen henkilön vuosittaista hiilijalanjälkeä.

Erityisen kuormittavaa lentämisestä tekee se, että lentokone pumppaa kasvihuonepäästöt suoraan yläilmakehään. Huvin vuoksi tehtävien lentomatkojen karsiminen olisi nopeasti vaikuttava ekoteko.

Vaikka ajatus lentoverosta on Suomessa suosittu, huoli ilmastosta ei näy käytännön toimissa.

Samaisessa HS:n kyselyssä vain 17 % vastaajista kertoi itse vähentäneensä lentämistä päästöjen vuoksi. Toimittaja löysi Helsinki-Vantaalta juttuunsa pelkästään sellaisia haastateltavia, jotka kertoivat lentävänsä monta kertaa vuodessa.

Käytännössä lentovero on ilmastonmuutosajan anekauppaa. Lentämisen tiedetään olevan turmiollista, mutta synnistä ei pidättäydytä, vaan se hyvitetään rahalla.

Kun vero kirstuun kilahtaa, sielu Thaimaahan vilahtaa. Lisämaksu hiljentää omantunnon ja ulkoistaa ongelmanratkaisun valtiolle. Taikakeinoa kasvihuonepäästöjen perumiseksi ei ole.

Valtiotasollakaan lentomatkailua tuskin tullaan hillitsemään. Päinvastoin Suomi tekee innokkaasti itseään tunnetuksi matkailumaana. Turistihuomio tuo kotimaahan rahaa ja työpaikkoja sekä pönkitystä kehnoksi moitittuun itsetuntoon.

Suomalaisvoimin turisteja on lähivuosina houkuteltu varsinkin Itä-Aasiasta. Puheet esimerkiksi Pariisin ilmastosopimukseen sitoutumisesta eivät ole uskottavia, kun Finnair haalii japanilaisia ja kiinalaisia äimistelemään joulupukkia.

Metsien hakkuisiin liittyvässä keskustelussa on pohdittu sitä, mitä liiketoimintaa suomalaisilla on oikeus harjoittaa, mikäli haluamme suojella ilmastoa. Tulisiko sama keskustelu ulottaa turismiin? Toistaiseksi talouden ja ilmaston ottaessa yhteen raha painaa enemmän.

Helsinki-Vantaan lentokenttää käytti viime vuonna ennätykselliset 18,9 miljoonaa matkustajaa. Kasvua edellisvuoteen oli kymmenen prosenttia, ja sitä tavoitellaan edelleen.

Nykyään Helsinki-Vantaan lumenaurauskapasiteetti, jota ihastellaan ulkomailla asti, on osa Suomen tehokasta turismikoneistoa. Tulevaisuudessa sama sopeutumiskyky voi alkaa tuottaa tekolunta joulupukin pajalle.