Kolumnit

Elinkeinoelämä tarvitsee maaseutua

Jouni Kemppainen
Kolumnit 18.05.2018

Jos maakuntauudistus nyt torpataan, kuka ajaa silloin maakuntien etua? Jonkun pitäisi.

Elinkeinoelämän keskusliitto on herännyt siihen, että maakuntien elinvoimastakin on huolehdittava. Aiemmin EK on puhunut vahvasti kaupungistumisen ja luonnonlain varmuudella tapahtuvan asutuksen keskittymisen puolesta. Perusviesti on edelleen sama, mutta nyt siinä alkaa olla uusia sävyjä.

Pelkästään se, että EK nostaa maakuntien asian arvioitavaksi kaupungistumisen rinnalla, on tärkeää. Järjestö vaatii edelleen kaupunkipolitiikkaa seuraavan hallituksen kärkihankkeeksi. Samalla EK kuitenkin muistaa maakuntien biotalouden, elintarviketuotannon, matkailun ja kaivostoiminnan myönteisen vireen.

Maakuntien talouskasvu on ollut niin vahvaa, ettei sitä voikaan jättää huomiotta, edes Etelärannan ylimmissä kerroksissa. Monet EK:n liittojen jäsenyrityksistä toimivat maakunnissa ja maaseudulla. Ne kärsivät työvoimapulasta, liikenneyhteyksien puutteista ja vaativat alueilleen yhdyskuntarakennetta, joka mahdollistaa elinkeinotoiminnan kasvun myös metropolialueiden ulkopuolelle.

Vaikka metsäteollisuus ei olekaan enää EK:n jäsen, sen merkitys viennin kasvulle ja koko maan hyvinvoinnille on kiistaton. Monet EK:n liittojen jäsenyritykset saavat myös leipänsä metsäjättien alihankinnoista.

Vahvoja EK:n maakunnista ponnistavia liittoja ovat muun muassa Elintarviketeollisuus, Teknologiateollisuus ja kuljetusalan työnantajaliitot. Myös järjestön pienten ja keskisuurten jäsenten joukossa on satamäärin yrityksiä, joille maakuntien menestys on tärkeää.

Samaan aikaan monet EK:n jäsenliitot elävät kaupungistumisesta. Erityisesti rakentamisen, kaupan ja palveluiden parissa olevat yritykset ovat kiinnostuneita siitä, rakennetaanko Suomi vielä toiseen kertaan.

Jos Jyri Häkämiehen johtama EK erehtyy liiaksi metropolisoitumisen tielle, Mikael Pentikäisen luotsaama Suomen Yrittäjät on salamana saaliinjaolla. Vaikka markkinat ovat nykyään useimmille globaalit, kotipaikkakunnallakin on edelleen merkitystä.

EK on oikeassa vaatiessaan kaupunkipolitiikkaa seuraavan hallituksen listalle. Sekä pääkaupunkiseudun että muiden keskuskaupunkien merkitys on tärkeä. Samaan aikaan pitäisi käynnistää myös maaseudun ja maakuntien menestystä edistävä ohjelma.

Parasta olisi, jos nämä eivät olisi toisilleen vastakkaisia vaan rinnakkaisia. Maaseudulla on omat etunsa. Kun koulutuspalveluista ja liikenneyhteyksistä sekä maan kattavasta korkeakouluverkostosta huolehditaan, myös innovaatiotoiminta maakunnissa voi edelleen jatkua.

On syytä huomata, että seuraavan hallituksen ohjelmaa muokataan jo. Vaikka eduskuntavaalit ovat vasta ensi keväänä ja hallituspuolueista ei ole vielä kuin harmaa aavistus, maakuntien ja erityisesti metropolialueiden resurssointi ovat varmasti seuraavanhallituksen listalla.

Tässä pelissä kannattaa nyt olla hereillä. Jos Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ja muut isot kaupungit onnistuvat nyt torppaamaan maakuntauudistuksen, on syytä aivan maltillisesti kysyä, kuka silloin ajaa maakuntien etua.

Jonkun pitäisi.

Sote-uudistuksessa voi olla useita puutteita, mutta maakuntien asia on liian iso sivuutettavaksi. Maaseutua ja elinvoimaisia maakuntia tarvitsevat kaikki, myös elinkeinoelämä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit