Kolumnit

Kansa ei osta eliitin metropoliunelmaa

Jussi Martikainen
Kolumnit 30.07.2018

Suomalaiset ovat jääräpäitä. Jo Paasikivi tuskaili johtavansa tyhmää kansaa, joka ei osaa hoitaa asioitaan eikä edes ymmärrä niitä.

Sama meno on ollut aina. Kovin helposti sekä Ruotsi että Venäjä luopuivat Suomen hallitsemisesta. Neuvostoliitto meidät sentään olisi huolinut, mutta suurvalta teki muitakin virhearvioita.

Suomessa kansanluonne on tärkeä osa puolustusta. Ei löydy vainolaista, joka havittelisi meitä riesakseen. Omillakin herroilla ottaa välillä koville. Rouvilla myös.

Viikko sitten Yle julkisti kyselyn. Sen mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaa valtion turvaavan palvelut niin, että koko Suomi voisi pysyä asuttuna (Yle 23.7.).

Tämä oli loukkaus kaupungistuvaa Suomea rakentavalle metropolieliitille. Alkoi kauhea huuto – väärin kysytty, väärin vastattu!

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen arvioi, että valtion on jatkossakin sijoitettava toimintojaan pääkaupungin ulkopuolelle. Rahkosta syytettiin politikoinnista. On tietysti rohkeaa tulkita, että 80 prosentin mielipide jotenkin vaikuttaisi päätöksiin.

Kysymyksen asettelusta voi kiistellä. Tulokset ovat silti tutut aiemmista tutkimuksista. Niiden mukaan suomalaiset haluavat säilyttää elämisen mahdollisuudet koko maassa ja haaveilevat asuvansa omakotitalossa maalla.

Kansa ei osta metropolin talouseliitin unelmaa. Se tietää, että urbaanin city-sykkeen, oopperan ja katumuusikoiden sijasta ”unelma” on käytännössä kallista asumista betonilähiössä. Monen unelmat ovat muualla.

Siltikin ihmiset muuttavat kaupunkeihin – enemmän tai vähemmän mielellään. Ei yhdestä kyselystä kannata hermostua.

Kansalla on toisinaan syvempää ymmärrystä kuin eliitillään. Kansan halu puolustaa omaa maata, turvata oma ruoka ja pitää huolta koko Suomesta ovat vahvoja, vaikka hätäisimmät haluaisivat nämä toimet ulkoistaa.

Kansan kvartaali on pitkä, kuten muistikin. Kaikki vaikeat ajat eivät ehkä ole historiassa.

Halu ja oikeus valita asuinpaikkansa koskevat myös kaupunkilaisia. Moni unelmoi maallemuutosta. Unelma särkyy, jos elävää maaseutua ei enää ole.

Taloustutkimuksen Rahkonen moitti aluekehityksestä käytävää keskustelua eliittivetoiseksi – tavallisen kansan ääni jää kuulematta. Tämä nuoli osuu erityisesti mediaan.

Viime syksynä kohahdutti kokeneen, maakuntia työkseen kiertävän Ylen toimittajan kolumni. Tämä kertoi, ettei ole käynyt kertaakaan Iisalmessa tai sitä ympäröivissä Ylä-Savon kunnissa – koska siellä ei ole mitään kiinnostavaa.

Samaiseen Ylä-Savoon matkusti juuri viikoksi Helsingin Sanomien tulevaisuuskirjeenvaihtaja Heikki Aittokoski. Jutuissaan hän kertoi alueen tunnetuista vientiyrityksistä, työvoimapulasta, edullisista asunnoista ja lupsakoista ihmisistä. Ja siitä, että elämää Ylä-Savossa taitaa olla jatkossakin.

Tämä matsi meni Hesarille 10–0.

Menestyvä Suomi tarvitsee myös menestyvän metropolin. Maata on syytä rakentaa yhdessä.

Eliitin ei saa antaa syrjäytyä. Jos todellisuudet erkaantuvat liiaksi, tavallinen kansa kävelee jossakin vaiheessa uutislähetysten loppukevennyksistä vaaliuurnille. Voi käydä, kuten USA:ssa tai Britanniassa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit