Kolumnit

Pojasta polvi paranee

Jarmo Palokallio
Kolumnit 13.08.2018

Suomalaiset ovat tyhmentyneet 1990-luvun lopun jälkeen.

Vanhoissa sananlaskuissa kiteytyy sukupolvien kokemus. Yksi terävistä havainnoista on, että polvi paranee pojasta.

Tuo sanonta pitää sisällään uskon paremmasta tulevaisuudesta. Sen lausuja odottaa ja toivoo, että seuraava sukupolvi on sekä fiksumpi että myös terveempi ja vauraampi.

Näin myös aiemmin oli. Vaan ei ole enää.

Länsimaissa ihmisten älykkyys kasvoi vielä viime vuosisadalla tasaisesti. Sitä kytkeytyi ravinnon, koulutuksen ja terveydenhuollon kohenemiseen.

Älykkyysosamäärällä mitattua hyvää kehitystä jatkui vuosituhannen vaihteen tienoille asti. Sitten tuli stoppi.

Suomessa fiksuimmat ikäluokat syntyivät ilmeisesti jo 1970-luvun puolivälin tienoilla. Koko kansaa ajatellen vedenjakaja osui 1990-luvun loppuun, jonka jälkeen suomalaiset ovat tyhmentyneet.

Sama ilmiö on havaittu muissa Pohjoismaissa ja esimerkiksi Hollannissa ja Britanniassa sekä Yhdysvalloissa ja Australiassa.

Vaikka ilmiö ei tarkoita väestön dramaattista tyhmenemistä, se on silti mielenkiintoinen. Etenkin kun siihen ei tiedetä syytä.

Yhtenä arveluna on heitetty sirpaleiseksi muuttuneen tiedon tulvaa. Vastausta on etsitty myös nuorten elintavoista.

Yksi epävarmuustekijä yhtälössä on älykkyysosamäärä, jonka määrittämistä on arvosteltu. Se toimii kohtuullisen hyvin länsimaissa, missä ihmisillä on hyvä terveys ja samanlainen koulu- ja kulttuuritausta.

Vertailukelpoisissa ympäristöissä tehdyt tulokset viittaavat siihen, että kansan korkea älykkyysosamäärä ja vauraus kulkevat käsi kädessä.

Esimerkiksi Pohjoismaissa Ruotsi pärjää hyvin sekä älykkyydessä että vauraudessa. Suomi taas pitää perää.

Maiden ja kansojen laittaminen älykkyysjärjestykseen sisältään riskin rasistisiin tulkintoihin, joten sitä on yleensä vältetty.

Sen verran asiaa voinee avata, että älykkäimmät kansat löytyvät Aasian vauraimmissa valtioissa. Perää pitää Afrikka.

Euroopassa ykkösinä ovat Saksa ja Itävalta. Se selittänee tohtoritittelien suosiota kyseisissä maissa.

Vaikka venäläiset tapaavat haukkua suomalaisia hitaiksi ja tyhmiksi, maiden asukkaat ovat älykkyydeltä suunnilleen samaa tasoa.

Maiden vertailu osoittaa, että keskimääräisen kansantuloon vaikuttavat muutkin asiat. Niitä ovat esimerkiksi koulutus, hallinto ja luonnonvarat.

Venäjällä on hallussaan maailman rikkaimmat luonnonvarat, mutta kansantulo jää matalalle. Eikä ihme, sillä presidentti Putinin tehoton ja korruptoitunut hallinto jarruttaa kehitystä tehokkaasti.

Maailman korruptiovertailussa Suomi on yksi vähiten korruptoituneista maista. Venäjä taas ei ole edes oikeusvaltio, siinä mielessä kuin me sen ymmärrämme.

Toisenlaisia esimerkkejä luonnonvarojen vaurastuttavasta vaikutuksesta ovat jotkin pienet öljyvaltiot.

Älykkyyden laskusta ei kannata huolestua liikaa. Älykkyyttä on monta lajia ja sellaisiakin tuloksia on saatu, että älykkyyden noustessa onnellisuus vähenee.

Osa tutkijoista uskoo, että älykkyys alkoi rapautua jo silloin, kun ihminen siirtyi keräilystä maanviljelyyn.