Kolumnit

Taistelivatko kaikki turhaan?

Jouni Kemppainen
Kolumnit 09.11.2018

Parijono, joka ymmärtää mikä työmarkkinakiistan jälkeen muuttui, on lyhyt.

Syksyn kovin työmarkkinakiista saatiin ratkaisuun, kun hallituksen, palkansaajien ja työnantajien kolmikanta hyväksyi hallituksen vesitetyn kompromissin. Mutta mikä päivien lakkoilun, ylityökieltojen ja repivän työmarkkinariidan jälkeen todella muuttui? Tästä tuntuu vallitsevan kaikkialla syvä hämmennys. Taistelivatko kaikki turhaan?

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoite oli kunnianhimoinen. Työllistämistä ja erityisesti nuorten työllistymistä oli tarkoitus helpottaa mahdollistamalla yrityksille nykyistä helpomman tavan päästä irti palkollisistaan.

Tarkoituksena oli ensin helpottaa irtisanomisia yrityksissä, jotka työllistävät alle 20 henkilöä. Kun palkansaajat saivat työtaistelut käyntiin, erityisesti keskustassa oli hätä kädessä. Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ennätti jo alkusyksystä ilmoittaa, että hallituksen on tultava ärtynyttä palkansaajaliikettä vastaan. Sinisten työministeri Jari Lindström oli samaa mieltä ja esitti lievennystä enää alle kymmenen hengen yrityksille.

Kun palkansaajaliike oli saanut SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan (sd.) johdolla hyvän uhon päälle, vastaantulo ei sosialidemokraattien tukemalle ay-väelle kelvannut. Satamien, sahojen ja metallialan vientiyritysten toimintaa häirittiin lakoilla ja ylityökiellolla. Tuloksena oli, että isojen vientiyritysten asiaa ajanut Elinkeinoelämän keskusliitto hermostui.

Vientiteollisuuden tappioiden laskeminen on vaikeaa, mutta 20–30 miljoonan euron menetykset yrityksille saattoi joka tapauksessa koitua. EK halusi lopulta lakkoilun loppuvan hinnalla millä tahansa, ja kun se oli lopulta valmis yhteisesiintymiseen palkansaajien kanssa, hallitus antoi periksi.

Sipilä kutsui ay-pomot Kesärantaan ja sopi asian. Hallitukselle ja sen johtavana konsulttina toimineelle Suomen Yrittäjille tulos oli laiha.

Oikeasti se parijono, joka ymmärtää, miten pienen yrityksen mahdollisuudet työllistää ihmisiä nyt paranivat, on lyhyt. Monissa työmarkkinajuristeissakin koko prosessi herättää hämmennystä, jopa harmin sekaista hymyilyä.

Kaiken kohkaamisen jälkeen juuri mikään ei muuttunut. Mahdollinen irtisanomisen helpottuminen riippuu tulevasta oikeuskäytännöstä. Yritysten halukkuus kokeilla sitä on kuitenkin hyvin korkea, niin epäselvä kirjauksesta on nyt tulossa.

Mutta kuka tämän kiistan voitti? Palkansaajajärjestöjä epäillään. Ne pystyivät lopulta painostamaan hallituksen käytännössä vetämään takaisin esityksensä ja esiintymään muutenkin vahvana rintamana. Ne saivat myös työnantajien EK:n ulos palatsistaan vanhan kolmikannan asialle.

Ylen gallupin (8.11.) mukaan keskusta näyttäisi saaneen tästä taistelusta eniten siipeensä. Sipilän selän taakse kätkeytynyt kokoomus taas nosti kannatustaan. Samoin kiistan avulla profiloitunut SDP.

Kalliiksi tämä kuitenkin kävi kaikille. Vientimenetysten lisäksi kärsijänä saattoi olla koko maa. Työllistämistä ja työllistymistä pitäisi helpottaa. Jos talous kääntyy laskuun, asiaan on palattava. Oli hallituspohja mikä tahansa. Sankaruutta on tarjolla sopijoille. Turhia taisteluja on syytä välttää.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT