Kolumnit

Redi on myös ilmastosymboli

Jouni Kemppainen
Kolumnit 23.11.2018

Kukaan ei tiedä, kuinka monta männyntainta tarvitaan nielemään kauppakeskusten rakentamisesta syntynyt hiili.

Itä-Helsinkiin rakennettu jättimäinen Redi-kauppakeskus on ajautunut ongelmiin heti alkajaisiksi.

Tähän asti uuden uutukaisen kauppakeskuksen käynnistysongelmia on tarkasteltu julkisuudessa etupäässä taloudellisten menestysten näkökulmasta.

Vielä varjoon on jäänyt se, minkälaisen ilmastohaitan Redin ja muiden kauppakeskusten rakentaminen meille kaikille aiheuttaa. 

Kukaan ei tiedä, kuinka monta männyntainta tarvitaan imemään se hiili, jota näiden keskusten betonit, teräkset ja muut materiaalit ilmakehään ovat rakennusvaiheessa päästäneet. Pienestä määrästä ei kuitenkaan ole kysymys. 

Samalla se asettaa meidät kaikki peruskysymyksen ääreen. Maapallon lämmetessä joudumme pohtimaan kaikin keinoin, millä tavalla vapautunutta hiiltä saataisiin sidottua takaisin metsiin tai maaperään.

Ennen kaikkea olisi kuitenkin etsittävä keinoja, joilla "ylitulvivan ammeen" hana saataisiin kiinni. Pelkällä lattian kuivaamisella hommaa ei hoideta. Rakentamisenkin aiheuttamat ilmastohaitat on otettava esille.

 

Kuluvana vuonna Sitra on ansiokkaasti nostanut esiin rakentamisen, ja erityisesti teräksen ja sementin, rajun ympäristökuormituksen (MT 5.6.). Keskustelua on syytä jatkaa.

Minkälaista metropolin ympäristöajattelua puolityhjä valtava kauppakeskus edustaa? Tätäkö kansalaiset ja Helsingin päättäjät ovat halunneet? Tällaisiako me haluamme muuallekin?

Vaikka kansalaiset ovat sekä Redin että monien muiden kauppakeskusten oalta äänestäneet jaloillaan, tämäkään ongelma ei ole helppo ratkaista.

Rakentaminen työllistää valtavan hyvin ja tuottaa yhteiskunnalle verotuloja. Lisäksi kauppakeskuksista ostaminen saattaa varsinkin muodin ja muiden helposti vaihdettavien kulutustuotteiden osalta olla verkkokauppaa ekologisempaa. 

On parempi, että kuluttaja päättää paikan päällä sopivasta asusteestaan, kuin lähettää verkosta tilaamansa tuotteet takaisin verkkokauppaan, joka hämmästyttävän usein tuhoaa saamansa palautukset.

 

Ilmastoajattelu on muuttanut jo kuluttajakäyttäytymistä ja tämän liikkeen voima on ilahduttavasti vahvistumassa. Metsäkeskustelu tai lihansyönnin vähentäminen ovat tästä esimerkkejä.

On täysin mahdollista, että suomalaiset ovat valmiita vielä isompiin ja olennaisimpiin muutoksiin.

Lentämisen verotuksenkin kansalaiset suhtautuvat jopa puolueita myönteisemmin (HS 20.10). Valistuneet kuluttajat ovat valmiita myös kaikkein olennaisimpaan; vähentämään kaikkien tavaroiden ostamista.

Tähän meidän on pyrittävä, vaikka koko suomalainen yhteiskunta perustuu jatkuvalle tavarakeskeiselle talouskasvulle. Talouskasvusta pitäisi saada ekologisempaa. Kiertotaloutta pitää vahvistaa ja palveluiden ostamista edistää. Myös rakentamista on tulevaisuudessa pakko harkita nykyistä paremmin.

Sementin vaihtaminen puuhun ei pelkästään enää riitä. Metropolien kasvun ekologinen perusta on otettava nykyistä paremmin huomioon. Rakentamisen rajoittaminen on yksi keino vähentää ilmaston kuormitusta.

Redi saattaa hyvinkin nousta myös ilmastosymboliksi. Metropolistumisen symboli siitä on tullut jo nyt.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT