Kolumnit

Maaseudulla parhaat juhlat

Jouni Kemppainen
Kolumnit 04.01.2019

Jouni Kemppainen: Pelkkää juhlaa elämä maaseudulla ei ole, mutta parhaat juhlat vietetään usein siellä.

Joulun ja uuden vuoden juhlat ovat suomalaisille tärkeää aikaa. Perheet ja suvut ovat taas kokoontuneet yhteen. Yhteistä arvokasta aikaa on jaettu ja energiaa tankattu uutta vuotta varten. Usein nämä parhaat hetket on vietetty, missäpä muuallakaan kuin, maaseudulla.

Omassa taloudessamme on parin viime viikon aikana ollut käytännössä seitsemän aikuista ja yksi vauva. Lisäksi jaloissa on temmeltänyt suuren osan ajasta kolme koiraa. Myös vieraita on käynyt ilahduttavan lukuisa määrä.

Jos emme asuisi maaseudulla, tämä ei olisi edes mahdollista. Vain maalla on tähän tarpeeksi tilaa. Kaupungeissa on omat etunsa, mutta väljä luonnonläheinen ympäristö ja riittävä tila eivät lukeudu niihin.

Maaseutukunnissa tästä ilosta on toki otettu paljon irti jo tähän mennessä, mutta enemmänkin olisi mahdollista saada. Suomalaiset ovat yllättävän monipaikkaisia. Luonnonvarakeskuksen mukaan asuinpaikkaa kuvaavat tilastot aliarvioivat maaseutua ja sen elinvoimaa.

Luken erikoistutkijan Olli Lehtosen mukaan väestökartat eivät kerro totuutta. Niissä yliarvioidaan kaupunkien ja aliarvioidaan maaseudun asukasluku. Suuri osa vuodesta vietetään muualla kuin kotona. Kesäasuntoja käytetään ympäri vuoden ja niissä tehdään mielellään etätöitä. Kausiväestön koko voi olla jopa 2,2 miljoonaa henkilöä (MT 2.1.).

Monella suomalaisella onkin kaksoiskuntalaisen identiteetti. Syntymä- tai mökkikuntaa arvostetaan ja siihen koetaan henkistä sitoutumista. Tätä ei ole syytä vähätellä. Maaseutukunnan arvostus pidentää myös oleskeluaikoja. Tämä on mahdollista muuttaa myös elinvoimaksi ja euroiksi.

Juuri vapaa-ajan asunnolla on sananmukaisesti enemmän aikaa. Tätä voi käyttää muun muassa palveluihin partureista autonhuoltoon asti. Erikoistutkija Lehtosen mielestä myös julkisia palveluja voitaisiin hajauttaa erityisesti kesälomakaudella.

Lisäksi Luke on havainnut asian, joka julkisessa keskustelussa jää usein huomioimatta ja leimaa maaseutua aivan turhaan. Julkisessa keskustelussa muodostuu liian helposti kuva siitä, että Suomessa on vain muutamia kasvukeskuksia ja muualla eletään jonkinlaista ikuista taantumaa.

Lehtosen mukaan Suomessa on hyvin paljon kehittyviä maaseutualueita, joihin on syntynyt myös uusia työpaikkoja. Kun tähän trendiin yhdistää maaseudun kausiasumisen, elinvoiman palaset alkavat loksahdella paikoilleen. Tutkija perääkin seuraavaan hallitusohjelmaan kirjausta siitä, miten maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutus otetaan huomioon.

Käytännössä tämä merkitsee muun muassa liikenne- ja it-yhteyksistä huolehtimista. Verkkoyhteydet ovat välttämättömiä paitsi maaseudulla jatkuvasti asuville myös muille ison osan ajastaan siellä viihtyville. Erityisen tärkeitä liikenneyhteydet ovat maaseudun yrityksille ja niiden työntekijöille.

Pelkkää juhlaa elämä maaseudullakaan ei toki ole, mutta parhaat juhlat vietetään tulevaisuudessakin siellä – jouluna, juhannuksena ja usein niiden välillä.

Myös maaseudun arjen eteen tehtävä työ palkitsee tekijät ja asujat. Siitä hyötyvät sekä maalaiset että kaupunkilaiset.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT