Kolumnit

Brexit-ähky saavutti brysseliläisen

Maria Pohjala
Kolumnit 23.01.2019

Suomi astuu neuvoston puikkoihin heinäkuussa. Suomen tehtäväksi jää paiskia töitä sen eteen, että brexitin vaikutukset meille jäävät mahdollisimman pieniksi.

Jos brexit-ähky ei ole vielä tavoittanut sinua, onneksi olkoon. Brysselissä siltä ei ole voinut välttyä.

Viimeisen puolen vuoden aikana Britannian EU-eron vaiheissa on ollut elokuvista tuttua draaman kaarta: katkeria ministerieroja brittihallituksessa, iloa yhteisen erosovun löytämisestä EU-johtajien huippukokouksessa ja lopulta samaisen sovun murskaava tappio Britannian parlamentissa.

Draaman aiheuttajia on monia. Niistä tunnetuin yksityiskohta on EU:n ja Britannian pääministerin Theresa Mayn välisen sopimuksen maininta perälaudasta.

Perälaudan eli varalle tehdyn backstop-järjestelyn mukaan Britanniaan kuuluva Pohjois-Irlanti pysyisi EU:n tulliunionissa, jos Britannia ja EU eivät saa sovittua tavaroiden, palveluiden ja ihmisten vapaasta liikkumisesta Pohjois-Irlannin ja Irlannin välillä kahden vuoden siirtymäajan jälkeen.

Britannian parlamentin alahuoneen enemmistön mukaan järjestely ei käy päinsä, koska silloin Britannia voisi jäädä häilyvästi osaksi EU:ta.

Jos Britannia pysyy alkuperäisessä suunnitelmassaan, se eroaa EU:sta reilun kahden kuukauden päästä.

EU:n toimintatapoja tuntevat tietävät, ettei Britannian kannata riuhtaista itseään irti ilman sopimusta. Sopimukseton ero on kuitenkin hyvin lähellä.

Vuotta 2019 kutsutaan EU:n supervuodeksi. Tänä vuonna äänestetään EU-parlamentin paikkajaosta, valitaan uusi komissio, jaetaan rahoja tulevalle vuosikymmenelle ja jännitetään, kuinka Suomi saa uudistuksia eteenpäin EU:n neuvoston puheenjohtajamaana.

Suomi astuu neuvoston puikkoihin heinäkuussa. Suomen tehtäväksi jääkin paiskia töitä sen eteen, että brexitin vaikutukset jäävät meille mahdollisimman pieniksi.

Brexit näkyy nimittäin kaikissa supervuoden päätöksissä.

Kun Britannia poistuu EU:sta, europarlamentin voimasuhteet menevät uusiksi. Samalla ero jättää suuren loven unionin kassaan.

EU:n ruokaketju onkin yksi brexitin merkittävimmistä kärsijöistä.

Aukko EU:n yhteisessä budjetissa heijastuu välittömästi EU:n maatalousrahoihin: jos loput unionin jäsenmaat eivät kasvata jäsenmaksujaan, maatalouden rahoitus pienenee väistämättä.

Euroopan komission ensimmäisten suunnitelmien mukaan Suomen saamat maataloustuet tippuisivat vuosittain 150 miljoonaa euroa kuluvaan rahoituskauteen verrattuna.

Vaikka Suomen ja Britannian välinen elintarvikekauppa on marginaalista, EU:n ja Britannian kaupankäynnin esteiden välillisiä vaikutuksia Suomelle on verrattu Venäjän tuontikieltoon.

Niin elinkeinoelämä kuin poliittiset päättäjätkin ympäri Eurooppaa tietävät, mihin sopimuksettomassa brexitissä pitää valmistautua, mutta kukaan ei tiedä vastausta kysymykseen, miten soppaan tulee varautua.

Britannian EU-eron vaikutuksia voi toistaiseksi vain spekuloida ja jännitysnäytelmän loppuratkaisuun tuskin päästään vielä hetkeen. Ähky siis jatkuu.

Horisontissa siintää pitkälle jatkuva brexit-limbo varsinkin silloin, jos Britannian seuraava askel on pyytää erolleen lisäaikaa.

Paras tie ulos brexitin umpikujasta olisi järjestää aiheesta uusi kansanäänestys. Brittikansalaiset saisivat silloin harkita uudestaan, onko kaikki tämä vaivan arvoista.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT