Kolumnit

Sori siitä

Jouni Kemppainen
Kolumnit 25.01.2019

Suomalainen reilun kaupan tuotesarja voisi olla S-ryhmältä oikea ajatusharppaus.

Halpuutuskampanjoillaan maataloustuottajain kiukun kohteeksi joutunut S-ryhmä hakee sovintoa farmareiden kanssa. S-ryhmä haluaa Suomesta nyt ruoka-alan innovaatioiden kärkimaan. Lisäksi kauppaketju haluaisi olla tukemassa suomalaisen tuottajan tietä ilmastoa suosiviin tuotteisiin.

Suomen suurimman kauppaketjun kiinnostuksen herääminen maataloustuottajan arkeen on toki kaikin puolin kannatettava hanke. Miksi tietoisuus asiasta nousee nyt nuppuunsa, on mielenkiintoista.

Osaltaan asia liittyy varmasti maatalouden kannattavuutta pääministeri Juha Sipilän (kesk.) pyynnöstä selvittäneen vuorineuvos Reijo Karhisen työn valmistumiseen. Ensi kuussa julkistettavalta selvitykseltä odotetaan paljon. Siitä seuraavan hallituksen olisi keksittävä ne tavat, joilla kotimaisen tuotannon kannattavuutta voitaisiin julkisin toimin kohentaa.

Myös ruoka-asiamiehen toiminnan aloittaminen ja vaikkapa MTK:n ja suomalaisten pienyritysten viennin edistäminen Berliinin Grüne Woche -messuilla ovat saattaneet rohkaista S-ryhmää kiinnostumaan ruokaketjusta aiempaa syvemmin.

Ruuan viennin edistäminen on S-ryhmän tavoitelistalla. Lisäksi tavoitellaan uusia tuotantotapoja, koneälyä ja yleistä toiminnan tehostamista. S-ryhmä aikoo järjestää yhdessä ProAgrian kanssa myös tulevaisuusvalmennusta.

Pääjohtaja Taavi Heikkilän visiona on maatalousyrittäjä, joka voisi saada korvausta sitomastaan hiilestä. "Suomen maatalousmaa voitaisiin muuttaa päästölähteestä hiilinieluksi".

S-ryhmä ei ole ensimmäisenä tätä ideoimassa, mutta sen mukaantulo maatalouden ilmastorintamaan on varmasti hyödyllistä.

Heikkilän mukaan tässä ajattelussa tuottajalle on tarjolla tulevaisuuden näkymiä, joiden varaan voi rakentaa kasvua ja kestävämpää tuotantoa.

Heikkilän kanssa on vaikea olla asiassa eri mieltä. Silti keksimättä on edelleen temppu ja miten se tehdään, Jos S-ryhmän ajatusharppaamo sen keksii, se ansaitsee siitä enemmän kuin tuplabonukset.

Vaikka S-ryhmä nyt tekeekin paluuta maalaisille osuustoimintaa korostaville juurilleen, suomalaisten tuottajien kiukku ei ole kokonaan laantunut. Ongelman ydin on neljä vuotta sitten aloitettu halpuutuskampanja.

Vaikka S-ryhmä on tällä toimellaan saanut kosolti menestystä ja glamouria markkinoinnin maailmassa, sen omalla vahvalla kannatusalueella maakunnissa kivi jäi kenkään.

Maataloustuottajain ja ruokaketjun näkökulmasta ruuan halpuuttaminen pitää sisällään myös epäilyn, että koko elinkeinoa halpuutetaan. Se, mikä sopi vähittäismyynnin sloganiksi, sopi nyt huonosti ison ja yhteiskunnallisesti arvokkaan elinkeinon määritteeksi.

"Sori siitä", totesi Alexander Stubb aikoinaan hallintarekisterilakia koskeneista epäonnistumisesta. S-ryhmästä tällaista ei ole odotettavissa, vaikka ajatus saattaa Vallilassakin tulla mieleen.

S-ryhmä on oikeassa siinä, että maatalouden kannattavuuden taustalla ovat myös kansainväliset markkinat ja erityisesti Venäjän sanktiot. Kauppa voi kuitenkin myös itse vaikuttaa asiaan. Suomalaisen reilun kaupan tuotesarja voisi olla yksi ajatus, jolla tuottajien kannattavuus voisi ottaa oikean harppauksen eteenpäin.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT