Kolumnit

Kansalaisilta on vielä paljon kysyttävää

Heikki Tuuri
Kolumnit 06.02.2019

Mielipidemittauksia ja erilaisia kyselyjä on joskus moitittu siitä, että kysyjä saa toivomansa vastaukset. Eihän asia tietenkään näin ole. Eihän? Vai onko sittenkin?

S-ryhmä ilmoitti viime viikolla halpuuttavansa lisää tuotteita. Perusteluna halpuuttamiselle ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu mainitsi muun muassa kauppaketjun hiljattain Consumer Compassilla teettämänsä tutkimuksen tulokset.

Tutkimuksen mukaan 87 prosenttia suomalaisista haluaa, että ruoka olisi halvempaa. Lisäksi halpuuttamisen jatkamisen kannatus oli 92 prosenttia.

Alarodun mielestä suomalaisten viesti ei voisi olla kirkkaampi. Pitäähän asiakkaiden mielipiteitä kuunnella, koska asiakas on aina oikeassa. Siispä Prismoissa ja S-marketeissa leikkuri iski – tietenkin taas kaupan omista katteista – noin viiteenkymmeneen tuotteeseen.

Olisi suotavaa, että kaikki muutkin kauppiaat noudattaisivat suomalaisen johtavan ruokakaupan esimerkkiä. Kyselyn tuloksien perusteella pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin.

Kyselyä ei pidä rajoittaa pelkästään ruokaan. S-ryhmäkin olisi pitänyt kysyä asiakkailtaan kaikkien myymiensä tuotteiden hinnoista.

Isona hotellialan yrittäjänä S-ryhmän pitää ehdottomasti kysyä asiakkailtaan, pitäisikö hotelleissa asumisen olla halvempaa? ABC-ketjun asiakkailla olisi todennäköisesti myös jonkinlainen mielipide siitä, maksavatko polttoaineet liikaa vai liian vähän.

S-ryhmä on todella merkittävä tekijä ravintolapalveluiden tarjonnassa. Olisi tärkeää selvittää, haluavatko asiakkaat juomaa ja ruokaa nykyistä halvemmalla.

Selvityksen arvoisia asioita olisi myös, haluavatko suomalaiset esimerkiksi halvempia autoja, asuntoja, ulkomaanmatkoja, junalippuja, sähköä ja palveluita. Metsäteollisuus voisi kysyä puun myyjiltä, onko kuitupuun hinta kohdallaan.

Lista on pitkä ja kaikille löytyy asiakkailtaan kysyttävää hinnoista. Vastaukset eivät todennäköisesti suuresti poikkeaisi S-ryhmän ruokakyselyn tuloksista.

Valtiovallan ja kuntien pitää tietenkin tiedustella kansalaisilta verotuksen tasosta. Kysymys pitää kuitenkin kohdistaa vastaajan omiin veroihin. Muiden veroista on turha kysyä, koska niitä voi aina kiristää.

Alarotu perustelee halpuutusta myös sosiaalisin perustein. Hän muistuttaa, että suurissa kaupungeissa ihan kohtuullisillakin ansioilla olevien perheiden asumiskulut voivat olla niin korkeat, että ruokarahoista joudutaan tinkimään.

Perustelu on sinänsä varmastikin hyvä, mutta samoilla perusteilla pitäisi laskea kaikkia hintoja. Etunenässä ovat asunto ja liikenne. Tilastokeskuksen mukaan asumisen ja energian osuus kotitalouksien menoista on vuodesta 1980 kasvanut 18,6 prosentista 29 prosenttiin. Samaan aikaan ruuan osuus on laskenut 21,3 prosentista 11,6 prosenttiin.

Kaikkien mielestä ruoka ei kuitenkaan ole kallista.

Puolitoista vuotta sitten Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto kommentoi ruuan hintaa seuraavasti (MT 8.9.2017.): "Vaikka aina sanotaan, että ruoka on kallista, vertailujen mukaan meillä on Pohjoismaiden edullisinta ruokaa ja isompien väestömäärien Keski-Eurooppaankin verrattuna edullista".

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT