Kolumnit

Hämmentäviä sovun sävyjä ilmastopaneeleissa

Aimo Vainio
Kolumnit 11.02.2019

Aimo Vainio: Metsähallituksen tuottovaatimuksen voisi virittää metsänkasvun ja hiilinielun näkökulmasta.

Kyllä sain hieroa silmiä ja korvia, kun kuuntelin MTK:n järjestämää ilmastopaneelia pari viikkoa sitten. MTK sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kohtasivat ympäristöjärjestöt, ja aiheena olivat kiivaita tunteita herättävät metsien hakkuut ja hiilinielut. Paneelissa keskusteltiin ajatuksia vaihtaen ja puheenvuoroja sovussa odottaen.

Mielipide-eroja tietenkin oli kuten ennenkin, mutta esitystavat olivat sivistyneet. Toisten päällepuhumisesta tai huutoäänestyksistä ei ollut tietoakaan.

Ja tämä oli siis toinen vaaliajan ilmastopaneeli. Ensimmäinen oli heti vuoden vaihteen jälkeen MTK:n ja MT:n puoluejohtajille järjestämä, ja siellä vallitsi sama henki.

Optimistina arvioin, että sovun taustalla ovat ymmärryksen jalostuminen, tiedon lisääntyminen ja käsitteiden yksinkertaistuminen. Esimerkiksi tärkeimmäksi käsitteeksi on noussut hiilinielu. Vaikka SDP voi olla sitä mieltä, että hiilinielun koosta ei ole tarkkaa tietoa, itse käsitettä ei voi ymmärtää väärin. Joko metsät kasvavat tai eivät kasva enempää kuin puuta käytetään. Ja yksimielisyys on siitä, että kasvavat enemmän.

Keskustelun edellisessä vaiheessa pari vuotta sitten peruskäsitteenä oli lulucf. Sitä oli mahdoton käyttää tavallisten ihmisten kanssa. Hiilinielusta siinäkin oli kyse, mutta Brysselissä Suomen metsät saattoivat paperilla olla päästöjen lähde, vaikka todellisuudessa puiden kasvusta käytetään reilu puolet. Sekavuus aiheutti sen, että metsien käytön rajoittamista ajavien oli helppo sotkea kaikki metsäasiat samaan. Näin oli etenkin Brysselissä, jossa yleinen tietopohja metsistä on heikko.

Nyt paneeleissa luonnon monimuotoisuuden puolustaminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen olivat eri asioita, kuten pitääkin. Myös turvemaat ja muut pellot on erotettu. Kritiikki kohdistuu turvemaihin, eikä kaikkeen maatalouteen kuten ennen.

Ansiota on molemmissa osapuolissa. MTK lähti vaaleihin ilmasto-ohjelmalla, joka kuin kutsuu diskuteeraamaan ruotsalaistyyliin. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja hiilinielu ovat otsikossa.

Ehkä ympäristöjärjestöt ovat hoksanneet, että viljelijöitä ei oikein voi suututtaa. Silloin voi esimerkiksi hiilensidonta peltomaahan jäädä tekemättä. Jos kiristää maanviljelyn sääntöjä, loppuu ruuan tuotanto konkursseihin. Jos peltomaan kykyä toimia hiilinieluna ei vielä ole täysin tunnustettu, se hetki tulee pian.

Kaikki ovat myös kiinnostuneita metsänomistajien äänistä. On huomattu, etteivät he asu pelkästään kaukana maalla. Kaupungeissa on paljon metsänomistajia.

Seuraavaksi sävyisää käytöstä voisi harjoitella päätösten teossa. Hyvä harjoitus voisi olla Metsähallituksen tuottovaatimuksen virittäminen metsänkasvun ja hiilinielun näkökulmasta. Nyt tuottovaatimus on paljon rahaa valtion kassaan.

Tuottovaatimus on vaihdellut vuosien varrella. Välillä se oli niin korkea, että Metsähallitus joutui myymään maitaan. Sitten vaatimus hieman keveni, ja nyt hallitus kiristi sitä taas lähes 150 miljoonaan euroon. Jos kasvu maksimoitaisiin, niin kovin montaa kymmentä miljoonaa tuskin tarvitsisi euroista tinkiä.

Ehkä saatua oppia voisi sitten viljellä laajemminkin ilmastonmuutostyössä.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT