Kolumnit

Venäjä saattaa selvitä

Jouni Kemppainen
Kolumnit 10.06.2016

Jouni Kemppainen: Markkinavoima voi edelleen olla rauhanvoima Venäjän ja lännen välillä.

Venäjän ja lännen välistä konfliktia on käyty pitkään talouden keinoin. EU-maiden ja Yhdysvaltojen Venäjälle asettamat sanktiot olivat vastatoimi Venäjän Krimin miehitykselle ja aktiivisuudelle Itä-Ukrainassa. Niiden tarkoituksena oli painostaa Venäjää neuvottelemaan tilanteen ratkaisusta.

Oli myös selvää, että jotenkin lännen oli Venäjän toimiin vastattava. Eurooppalaisen valtion alueen haltuunotto oli toimi, jota ei ole mahdollista olan kohautuksella sivuuttaa. Uudet kriisit ovat vieneet huomiota Ukrainasta ja Krimistä, mutta Suomellekin haitallisen kriisin alkusyy on syytä edelleen muistaa.

Silti pakotteita ei alun perinkään mitoitettu ankarimman mukaan. Muun muassa kansainväliseen maksuliikenteeseen ei haluttu lopulta kajota niin, että se olisi horjuttanut Venäjää ratkaisevasti. Monet länsimaiset yritykset jäivät myös toimimaan Venäjällä. Suurin osa vahvasti ja menestyksekkäästikin Venäjälle sijoittaneista suomalaisyrityksistä päätti jäädä. Ajatuksena on ollut sopeuttaa toiminta ja odottaa aikojen paranemista.

Suomen Venäjän viennistä on sulanut pois kolme miljardia euroa. Erityisen hankalaa tämä on ollut suomalaiselle maataloudelle ja elintarviketeollisuudelle, joiden ulkomaankauppaa Venäjän vastapakotteet ovat erityisesti kolhineet.

Kovasti Venäjän talous on kärsinytkin. Silti pakotteitakin suurempi vaikutus siihen on ollut öljyn hinnan romahtamisella ennätysmäisen alas. Venäjän talous on edelleen vahvasti riippuvainen öljyn hinnasta ja tämä näkyy.

Kansalaisten ostovoiman on arvioitu kahdessa vuodessa laskeneen 10 prosenttia. Teollisuustuotanto on alentunut samaan aikaan voimakkaasti ja ruplan heikkeneminen on kouraissut kovin niitä venäläisiä, jotka tottuivat matkustelemaan ulkomailla. Samoin tuontitavaroiden hinnat ovat nousseet.

Suomen Pankin keskiviikkona julkistaman arvion mukaan Venäjä näyttäisi kuitenkin selviävän ahdingostaan. Tutkimuspäälikkö Ilkka Korhonen arvioi maan talouden kääntyvän vähitellen uuteen kasvuun.

Teollisuustuotanto ei Korhosen mukaan enää supistu ja ruplan heikkeneminenkin näyttää pysähtyneen. Jos öljyn hinta nousee nykyisestä 50 dollarista odotusten mukaisesti 60 dollariin barrelilta, Vladimir Putinin hallinto saa ainakin uutta hengähdysaikaa.

Suomen kannalta kehitys itänaapurissa on tuiki tärkeä. Pakotteiden koventamista ei viime aikoina ole meillä ja muissakaan länsimaissa enää juuri vaadittu. Tosin lientymistäkään ei ole tapahtunut. Vaikka Venäjä näyttäisi nyt selviävän tästä kurimuksesta, se kaipaisi kipeästi kansainvälistä kauppaa ja investointeja.

Suomen kannattaa edelleen pyrkiä edistämään kaikin voimin dialogia, jolla Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti voitaisiin ratkaista. Kriisin alkusyy on syytä muistaa, mutta siitä huolimatta ulospääsyä tilanteesta on etsittävä.

Ratkaisu palvelisi Suomea sekä turvallisuuden että talouden näkökulmista. Taloutta ei kannata vähätellä. Markkinavoima voisi olla edelleen rauhanvoima, kun Venäjän ja lännen välejä sovitellaan.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT