Lukijalta

Ympäristöjärjestöt haluavat estää vapaan keskustelun

Lukijalta 25.10.2017

Koska argumenttini eivät olleet heidän tavoitteidensa mukaisia, järjestöaktiivit yrittivät ensin vaientaa minut henkilökohtaisella herjaus­kampanjalla.

Sananvapaus on jännä asia. Sen perusteella voidaan vaatia oikeutta rikkoa lakeja, vaikka vaatija ei itse sananvapautta kunnioittaisikaan. Sama pätee lakeihin.

Ympäristöjärjestöt etsivät aktiivisesti mahdollisia rikkeitä toisten toiminnasta, mutta itse julistavat toimivansa kansalaistottelemattomasti, eli lakien yläpuolella. Greenpeace väittää Resoluten yrittävän estää sanan­vapautta, kun metsäyhtiö haastoi järjestön oikeuteen laittomuuksista.

Greenpeace ja Suomen Luonnonsuojeluliitto estää kuitenkin vapaan keskustelun omissa kanavissaan, jos keskusteluihin osallistuu henkilö, joka argumentoi heidän sanomaansa haastavalla tavalla.

Olen metsäasiantuntijana osallistunut aktiivisesti keskusteluihin, joissa järjestöt syyttävät metsäalan toimijoita rikoksista luontoa vastaan. Olen halunnut tuoda myös sitä viitekehystä mukaan keskusteluihin, joissa nämä väitetyt rikkeet muka tapahtuvat.

Koska argumenttini eivät olleet heidän tavoitteidensa mukaisia, järjestöaktiivit yrittivät ensin vaientaa minut henkilökohtaisella herjauskampanjalla. Kun tämä ei auttanut, järjestöt estivät minua osallistumasta keskusteluihin voidakseen jatkaa yksipuolista syyttelyä ilman kritiikkiä tai laajempaa asiayhteyttä.

Jo aiemmin huomasin, että Greenpeace on esimerkiksi poistanut omilta blogisivuiltaan mahdollisuuden kommentoida kirjoituksia. Miksi? Ehkä siksi, etteivät joutuisi taas poistamaan asiallisesti argumentoituja kommentteja?

En näe muuta syytä ympäristöjärjestöjen harjoittamalle sensuurille kuin sen, että Suomessa metsätalouden tahtotila harjoittaa monimuotoisuutta ylläpitävää metsätaloutta ei sovi järjestöjen liiketoiminnalle.

Koska he eivät ole pystyneet enää aikoihin kehittämään alaa, heidän olemassa­olonsa edellytykset ovat erittäin ohuet, mikäli ihmiset tulevat tietoisiksi asian vallitsevasta tilasta. Sen vuoksi myös esimerkiksi Greenpeacen kolmivuotinen pohjoisten metsien käytön vastainen rahankeruu­kampanja olisi vaarassa, mikäli kansalaiset tietäisivät liikaa.

GP:llä on jopa oma tutkimusosastonsa tuottamassa rahankeruuta palvelevaa tutkimustietoa, jonka hypoteesit ovat puhtaasti liiketoiminnan kannalta aseteltuja. Kuinkahan moni tiesi tästäkään?

Toivon kaikkien muistavan lähdekritiikin erityisesti luontojärjestöjen väitteiden kohdalla. Ne ovat jo vuosikaudet perustuneet värittyneisiin mielipiteisiin faktojen sijasta.

Juri Laurila

metsäasiantuntija

Rovaniemi

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT