Lukijalta

Seutukaupunkiohjelma maaseudulle elinvoimakysymys

Lukijalta 08.11.2017

Miksi mersuja tehdään Salossa tai huippu­tekniikan metsäkoneita Iisalmessa?

Suomi on seutujen ja seutukaupunkien maa. Seutukaupunkeja on yli neljäkymmentä.

Kolme ministeriötä asetti Salon entisen kaupunginjohtajan Antti Rantakokon tekemään seutukaupunki­selvityksen.

Pitkäaikaisen seutu­kaupunkiverkoston puheen­johtajan Rantakokon selvityksen sanoma on selkeä. Seutukaupungit tarvitsevat oman tunnustetun asemansa myös kansallisessa politiikassa ja oman seutukaupunki­ohjelmansa.

Suomessa seutukaupungit ovat erilaisia. Esimerkiksi Iisalmi, Uusikaupunki, Lieksa, Salo, Savonlinna, Kokemäki ja Loimaa ovat seutukaupunkeja.

Laskeva väestökehitys on seutujen ja seutukaupunkien iso haaste. Myös julkiset työpaikat vähenevät. Maaseudun rakennemuutos on syönyt seutujen ja seutukaupunkien elinvoimaa.

Selvitys osoittaa, kuinka seutukaupungit ovat joutuneet taistelemaan vääriä mielikuvia vastaan. Viime vuosikymmenen aikana teollisuuden ja maatalouden rakennemurros on osunut kipeimmin juuri seutukaupunkeihin. Niillä on ollut kuitenkin kykyä vastata haasteisiin uudistumalla.

 

Seutukaupunkien aktiivisempi huomioon ottaminen kaupunkipolitiikassa varmistaisi Suomen monimuotoisemman ja laajemman talouskasvun ja elinvoimaisuuden jatkumisen.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen erityispiirteenä ovat nyt ja tulevaisuudessa pienet ja ketterät paikallisyhteisöt, jotka sijaitsevat runsaiden uusiutuvien luonnonvarojen äärellä. Seutukaupungit ovat maaseutukuntien keskuksia yksityisine ja julkisine palveluineen.

Miksi mersuja tehdään Salossa tai huipputekniikan metsäkoneita Iisalmessa tai maailman huippua olevaa hitsausautomatiikkaa Loimaalla? Siksi että seuduilla on myös vahvuuksia: edullinen kustannus­taso, edullinen asuminen ja osaavat ja ahkerat ihmiset.

Tulevaisuudenusko ja yritysmyönteinen ilmapiiri päätöksenteossa ovat osoittautuneet vahvuuksiksi. Seutukaupungit ovat nyt ja tulevaisuudessakin osa Suomen teollisuuden kivijalkaa. Ne ovat myös tärkeässä roolissa uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisessä.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen politiikka on perustunut koko maan voimavarojen hyödyntämiseen luomalla parempia edellytyksiä asua, elää ja yrittää asuinpaikasta riippumatta. Muun muassa huonokuntoisia väyliä on korjattu, nopeita laajakaista­yhteyksiä on ulotettu koko maahan, liikenteen palveluja on uudistettu sekä yritys­toimintaa ja kansalaisten aktiivisuutta haittaavia normeja on purettu. 

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreiden selvitysten mukaan valittu linja on ollut oikea. Suomen talous ja työllisyys ovat lähteneet kasvuun kaupungeissa, seutukaupungeissa ja maaseudulla. Linjalla on jatkettava määrätietoisesti myös tulevaisuudessa.

Ratkaisuja tarvitaan erityisesti osaamista ja sen täydentämistä palveleviin joustavampiin koulutusmahdollisuuksiin, palvelujen turvaamiseen ja työvoiman kohtaanto-ongelmiin sekä liikenneinfraan.  

 

Jotkut pormestarit ovat luoneet puheillaan alueiden vastakkainasettelua. Vastakkaisille puolille yritetään saada nimenomaan suuria kaupunkeja ja maaseutua.

Suomen menestys tulevaisuudessa mitataan kuitenkin sillä, kuinka hyvin kaupungit, seutukaupungit ja maaseutu kykenevät tekemään keskinäistä yhteistyötä toisiaan vahvistamalla. Tavoitteena on luoda yhteistyöverkostoja niin kotimaassa kuin kansain­välisesti.

Käynnissä olevasta maakuntauudistuksesta ei tule, eikä siitä saa tehdä uhkaa seutukaupungeille eikä muillekaan kunnille. Maakunta­uudistuksella päätöksentekoa ollaan siirtämässä valtion aluehallinnolta lähemmäs ihmisiä ja yrityksiä.

Hyvät ja ihmislähtöiset palvelut ja myös julkiset terveyspalvelut koko maassa turvaavat osaltaan, että Suomen aineelliset ja henkiset voimavarat hyödynnetään vahvasti. 

Hyvä seutukaupunki­ohjelma ja sen rahoitus tarvitaan nyt.

Olavi Ala-Nissilä

kansanedustaja (kesk.)

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT