Lukijalta

Hirvieläinkantojen säätely tehty vaikeaksi

Lukijalta 29.01.2018

Hirvi- ja peuravahingot puhuttavat ja syystä. Metsästäjien lihan ahneus ei kuitenkaan ole ainoa syy.

Järkevä kannan hoito edellyttää hyviä, yhtenäisiä metsästysmaita. Näin ei useinkaan ole.

Läheskään kaikki maanomistajat eivät luovuta maitaan paikallisille metsästys­seuroille. Syitä on monia. Vihreät aatokset, riitely tai pelkkä kiusanteko.

Joskus metsästysoikeuksia vuokrataan keskeltä toisen seuran aluetta ihan piruuttaan. Kaikkien etu olisi sopia seuroille ja seurueille selkeät luonnolliset rajat.

Metsästysoikeutta ei myöskään enää aina vuokrata hirvisoppa­lautasella, vaan selvällä rahalla.

Isompien yhtenäisten alueiden vuosivuokra saattaa nousta jopa tuhansiin euroihin. Näihin ei yhdistyspohjalta toimivilla seuroilla ole varaa.

Kun etelän herrat kerran lystistä maksaa, pitää saalistakin tulla. Tämä tarkoittaa ylisuuria kannan tihentymiä. Hirvieläinvahinkojen korvausehtona pitäisikin olla vastikkeeton metsästysvuokrasopimus paikalliselle metsästysseuralle.

Lainsäätäjä ja viranomainen onkin sitten oma lukunsa. Metsästys­ammunnan harjoittelua varten elintärkeät ampumaradat käyvät Suomessa vähiin. Helpommin saa luvan uraanikaivokselle, kuin ampuma­radalle.

Luvansaajan ja metsästyksenjohtajan kohdalla ei voida puhua enää mukavasta harrastuksesta, vaan pikemminkin kokopäivätyöstä. Perinteiset erämiestaidot eivät enää riitä, vaan jokin ATK-alan tutkinto pitää löytyä.

Viime syksynä yli 100 000 talkoolaista osallistui hirvi­eläinjahtiin liikenne-, metsä- ja maatalousvahinkoja torjumaan.

Hirvieläinkolaripaikalle lähtee tätä nykyä metsästäjä poliisin sijaan ja vapauttaa poliisille resurssia rosvojen jahtaamiseen.

Metsästäjäkunta toimii myös ruohonjuuritasolla riistakantojen tutkimisessa.

Evira muun muassa toivoo lähetettäväksi 3 000 hirvenpäätä näivetystautitutkimusta varten.

Mikko Nurmo

pienmetsänomistaja

metsämies

Valkeakoski

Aiheeseen liittyvät artikkelit