Lukijalta

Pikaoikeutta Suomen malliin

Lukijalta 31.01.2018

Suomalaisten tuomioistuinten hidasta käsittelyprosessia kritisoidaan usein. Viikonloppuna taisi tulla käsittelynopeuden Suomen ennätys.

Varsinais-Suomeen kolmen kunnan alueelle anottiin yhden suden kaatolupaa. Anomus jätettiin Suomen riistakeskukselle maanantaina.

Riistakeskus antoi myönteisen päätöksen, joka toimitettiin tiedoksi anojalle ja intressiryhmille perjantaina klo 15.30.

Puolen tunnin sisällä Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola teki valituksen luvasta, esitti toimeenpanokieltoa päätökselle ja Varsinais-Suomen hallinto-oikeus antoi täytäntöönpanokiellon.

Käytännössä täytäntöönpanokielto merkitsee luvan kumoamista, koska hallinto-oikeus todennäköisesti vitkuttelee lopullisen päätöksen tekemistä niin paljon, että toimeenpanoa ei enää pystytä tällä kaudella toteuttamaan.

Riistakeskuksen poikkeuslupapäätökset ovat hyvin pitkiä ja monipuolisesti perusteltuja dokumentteja, joiden huolelliseen läpilukemiseenkin menee puoli tuntia. Hallinto-oikeus ei ole kyennyt millään tekemään harkittua päätöstä.

Valistunut arvaukseni koko prosessista on seuraava:

Parin viime vuoden aikana hallinto-oikeudet ovat vaatimuksista huolimatta asettaneet susien kaatamiseen myönnetyille luville muistini mukaan hyvin vähän täytäntöönpanokieltoja.

Riistakeskuksella lienee ollut epäilys siitä, että Varsinais-Suomen hallinto-oikeus tulisi asettamaan täytäntöönpanokiellon. Tästä johtuen riistakeskus antoi päätöksen hyvin nopeasti ja julkaisi sen tietoisesti perjantaina klo 15.30 uskoen, että hallinto-oikeudessa ei ole enää tuomareita edes paikalla.

Päätöksentekijä on halunnut antaa metsästäjille aikaa edes yhden viikonlopun toteuttaa päätös.

Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola on tiennyt, että Varsinais-Suomesta tulee anomuksia susien kaatamiseksi. Se on tehnyt valituksen valmiiksi etukäteen.

Samoin yhdistys lienee sopinut jonkun hallinto-oikeuden tuomarin kanssa siitä, että se lähettää etukäteen sovitun valituksen hallinto-oikeudelle. Silloin kyseinen tuomari on voinut jo etukäteen valmistella täytäntöönpanokiellon sisältävän päätöksen. Muuten tätä prosessia ei puolessa tunnissa toteuteta.

Mielestäni oikeusvaltion järjestelmään ei voi kuulua se, että yksityinen järjestö pystyy sopimaan etukäteen tuomioistuimen kanssa joistakin ratkaisuista.

Suomen susipolitiikka perustuu vuonna 2015 hyväksyttyyn Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamaan susikannan hoitosuunnitelmaan. Maa- ja metsätalousministeri määrää raamit, eli päättää käytännössä suurimman sallitun metsästysmäärän kullekin vuodelle.

Ministeriön määräämä luku on ihmistoiminnan aiheuttama kokonaispoistuma, mikä sisältää myös liikenteessä kuolleet sudet.

Suomen riistakeskuksen tehtävä on käsitellä suden kaatolupia koskevat hakemukset ja päättää niiden perusteella luvista. Riistakeskus vain jakaa ministeriön päättämiä lupia harkintansa mukaan luvan hakijoille.

Riistakeskuksella ei siis ole mitään päätösvaltaa kokonaislupamäärään. Kun vuosittain anotaan lupia paljon annettua kokonaismäärää suurempi määrä, niin riistakeskuksen on pakko hylätä enemmistö hakemuksista.

 

Hannu S. Laine

Turkhauta

Aiheeseen liittyvät artikkelit