Lukijalta

Kysymys luontojärjestöille: Ilmasto vai metsätalous?

Lukijalta 30.05.2018

Jokainen uusi suojelualue vähentää hiiltä sitovan metsän määrää.

WWF, Greenpeace, Suomen Luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, Bird Life Suomi, Natur Och Miljö ja muut ympäristöjärjestöt ovat ponnistelleet lukuisilla rintamilla Suomen metsätalouden vähentämiseksi ja kilpailukyvyn heikentämiseksi. Samanaikaisesti samat järjestöt kampanjoivat voimakkaasti ilmastonmuutosta vastaan.

Kuten yleisesti tiedetään, puu on uusiutuva luonnonvara, joka kasvaessaan sitoo hiiltä ilmakehästä. Sitoessaan metsät tuottavat uutta raaka-ainetta ihmisten tarvitsemien tuotteiden ja energian valmistamiseen.

Metsänkasvatus tähtää tukkipuun kasvattamiseen. Tukista saatava hinta on huomattavasti korkeampi kuin pieniläpimittaisen kuidun. Sen vuoksi metsätalouden kannattavuus tulee yleensä uudistushakkuiden myötä.

Ennen uudistushakkuita metsässä on tehtävä harvennuksia, joista tulee pieniä määriä tukkia ja pääasiassa kuitupuuta, josta tehdään muun muassa sellua. Lisäksi harvennuksilta kertyy energiapuuta.

Tukkia ei tule ilman harvennuksia, ja harvennuspuu hyödynnetään Suomessa kannattavasti jalostuksessa.

Metsämaan määrää ei voida lisätä, ja jokainen uusi suojelualue on puuntuotannon alueista pois vähentäen hiiltä sitovan metsämaan määrää. Suojelualueilla puun kasvu ja hiilensidonta loppuu, kun puut alkavat kuolla. Suojelualueiden metsät muuttuvat pikkuhiljaa harvemmiksi ja niistä vapautuu hiiltä enemmän kuin niihin sitoutuu lahoamisen ja pysähtyneen kasvun seurauksena.

Ilmastonmuutos johtuu fossiilisten raaka-aineiden, kuten öljyn, maakaasun ja kivihiilen käytön seurauksena kierrossa olevan kokonaishiilen kasvamisesta. Puun käytöllä voidaan vähentää ja aikanaan luopua kokonaan fossiilisen hiilen käytöstä, jos huolehdimme metsien hyvästä kasvusta. Tällä tavoin voimme saavuttaa tilanteen, jossa vapautunut hiili sitoutuu takaisin lähteeseensä.

Suomen metsätalous on kerta toisensa jälkeen rankattu maailman kestävimmäksi. Metsätalouden toimijat ovat jo yli 20 vuoden ajan kehittäneet uusia monimuotoisuutta säilyttäviä metsänkäyttömenetelmiä ja jatkavat kehittämistä edelleen.

Luontojärjestöt keskittyvät kuitenkin vastustamaan kaikkea toimintaa ja antavat ymmärtää, ettei monimuotoisuutta huomioida puunkorjuussa.

Kestävän kehityksen periaatteisiin kuuluu ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Teette jatkuvasti yhteiskunnalle, metsänomistajille, metsäalan työntekijöille ja yrityksille erittäin kalliita esityksiä. Esimerkkinä avohakkuukiellon esittäminen, jonka suorat vaikutukset olisivat valtion budjettiin vähimmilläänkin kymmeniä miljoonia euroja.

Laajetessaan yksityismaille kiellon taloudelliset kokonaisvaikutukset tulisivat olemaan miljardiluokkaa. Sosiaalisen kestävyyden kannalta massiivisesti kasvava työttömyys erityisesti haja-asutusalueilla, joissa työpaikkoja on muutenkin vähän, olisi katastrofaalinen.

Maailman väkiluku jatkaa kasvamistaan. On epärealistista odottaa kulutuksen vähenevän lähitulevaisuudessa, vaikka se toivottavaa onkin. Tämän vuoksi meidän tulee voida täyttää ihmisten tarpeita jatkossakin.

Energian tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa, halusimme sitä tai emme. Vastustatte puun energiakäytön lisäämistä. Lisäksi vastustatte ydinvoimaloita ja vesivoimaloita sekä kaivoksia, joita tarvitaan aurinko- ja tuulienergian tuottamiseen.

Kysynkin luontojärjestöiltä:

Millä teidän mielestänne puu pitäisi korvata tuotteiden raaka-aineena?

Oletteko luopuneet kestävän kehityksen periaatteista?

Mitkä metsätalouden monimuotoisuutta lisäävistä toimenpiteistä ovat mielestänne tehottomia?

Millä fossiiliset raaka-aineet tulisi teidän mielestänne korvata tuotteiden valmistuksessa ja energiantuotannossa?

Pitäisikö teidän mielestänne puun tuotantoa lisätä muissa maissa, jotta voimme suojella omia metsiämme, vaikka se olisi monimuotoisuuden kannalta kestämättömämpää?

Juri Laurila

metsäasiantuntija

ilmastoaktivisti

Aiheeseen liittyvät artikkelit